78324 osumaa

EU:n lääkepäätösten avoimuus lisääntyy

Euroopan lääkelaitos (EMA) lisää lääkepäätöksien ja niiden taustalla olevien asiakirjojen avoimuutta ja saatavuutta. Euroopan kuluttaja-asiamies puuttui myyntilupahakemuksien tiukkaan salassapitoon muutama kuukausi sitten. EMA lupaa julkistaa oma-aloitteisesti asiakirjoja nykyistä enemmän. Salassa pidettävien kaupallisten yksityiskohtien ja henkilötason tietojen vuoksi ennen julkistamista tarvitaan editointia. Lääkepäätösten valmisteluun, lääkkeiden asiantuntija-arviointiin ja mm. lääketehtaiden tarkastuksiin osallistuvien tulee olla täysin riippumattomia mm. lääketeollisuudesta. Myös EMA:n tieteellisiin neuvonantajakokouksiin osallistuvien eturistiriitoihin sovelletaan nykyistä tiukempia kriteerejä, joitta heidän yhteytensä lääketeollisuuteen eivät vinouttaisi päätöksenteon puolueettomuutta. Yksityiskohtaiset ohjeet löytyvät EMA:n verkkosivuilta (www.ema.europa.eu).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Eikö reboksetiini tehoakaan depressioon?

BMJ on julkaissut verkossa tutkimuksen, joka analysoi masennuslääke reboksetiinin (Edronax, Pfizer) tehosta ja turvallisuudesta julkaistut ja julkaisemattomat tutkimukset. Julkaisemattomat tutkimukset kerättiin lääkeviranomaisten ja lääketehtaan tiedostoista. Toiseen masennuslääkkeeseen tai lumeeseen vertailevien 13 tutkimuksen aineistossa oli 4 098 potilasta, mutta 74 % aineistosta (3 033 potilasta) jäi julkaisematta. Julkaistut tutkimukset yliarvioivat reboksetiinin tehoa, mutta aliarvioivat haittavaikutuksia, verrattuna lumeeseen tai serotoniiniselektiivisiin SSRI-lääkkeisiin. Kun myös julkaisemattomat tutkimukset otettiin mukaan, depression paranemisessa ei näkynyt eroa lumeeseen verrattuna. Pienissä tutkimuksissa sairaalahoidossa reboksetiinin teho näkyi, mutta avohoitotutkimuksissa ero lumeeseen katosi. Reboksetiini oli depression hoidossa teholtaan fluoksetiinia, paroksetiinia ja sitalopraamia heikompi. Tutkijat korostavat, että kaikkien tutkimustulosten julkaiseminen tulisi olla pakollista, sillä muutoin mm. lääkkeen korvattavuuden arvioinnissa mennään metsään. Reboksetiini on käytössä Euroopan maissa, mutta Yhdysvalloissa FDA ei ole sitä hyväksynyt.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tehohoitotieto päivittyy nopeasti

Uudistettu Tehohoito-opas ilmestyi viime keväänä, edellisestä painoksesta olikin jo kulunut neljä vuotta. Se on lääketieteessä ja erityisesti tehohoidossa pitkä aika, hoidot ja laitteet kehittyvät huimaa vauhtia ja siksi oppaankin säännöllinen päivitys on erittäin tarpeen. Kirjan kirjoittajat ovat kokeneita tehohoitolääkäreitä sekä erikoislääkäreitä eri aloilta. Tämä korostaa hyvin sitä, että tehohoito on monitieteellistä yhteistyötä. Samalta aihealueelta ilmestyi tänä vuonna myös opas hoitajille, Teho- ja valvontahoitotyön opas.

Vilkaisuja:
Oma opas tehohoitotyöhön

Tehohoitotyö on vaativimpia hoitoalan töitä. Tähän mennessä ilmestynyt Tehohoito-opas on ehtinyt jo kolmanteen painokseensa, mutta nyt on saatu vastaava teos myös hoitoalan ammattilaisille. Kirjan jaottelu noudattaa samaa periaatetta kuin Tehohoito-opaskin, joten siihen perehtyneiden on helppo käyttää uutta teosta käytännön hoitotyössään. Kirjoittajat suosittelevat sitä myös alan opiskelijoille ja muille ammattiryhmille, jotka työskentelevät teho- ja valvontaosastoilla.

MP

Ensitietoa kivusta

Suomen Kipu ry on julkaissut ensimmäisen kroonisen kivun ensitieto-oppaan. Opas on syntynyt Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Kroonisen kivun koulutus ja opas -projektin (KroKKO) tuloksena. Opas on suunnattu ensisijaisesti kipupotilaille ja heidän läheisilleen sekä lisäksi terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ammattihenkilöille. Opaskirjan tavoitteena on helpottaa kroonisen kipuun sairastuneen henkilön ja hänen läheistensä sopeutumista elämään kivun kanssa ja avata ikkuna kroonisesta kivusta kärsivän henkilön elämään ja ajatuksiin.

Nora Hagelberg

Kuunnelkaa!

Joku viisas, jonka nimeä en nyt saa päähäni, on sanonut ihmisellä olevan kaksi korvaa ja yhden suun sen vuoksi, että niitä käytettäisiin siinä suhteessa. Tällä hän on ilmeisesti tarkoittanut sitä, että ihmisen pitäisi olla kuuntelevana osapuolena kaksi kolmasosaa keskusteluun käytettävästä ajasta. Tuo viisas ei ole koskaan ottanut päivystysajalla vastaan persoonallisuushäiriöistä, joka haluaa sinuiitin hoidon lisäksi pohtia lääkärin kuullen kaikki elämänsä onnistumiset ja epäonnistumiset.

Antti J. Saari

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat