Dekstrometorfaaniyskänlääkkeen ongelmakäyttö

Dekstrometorfaanin väärinkäyttö on viime vuosina lisääntynyt Yhdysvalloissa, ja lääkkeen saantiin mm. ilman reseptiä harkitaan muutosta. Lääke on ollut käytössä yli 50 vuotta. Vuonna 2004 hoidettiin 4 600 dekstrometorfaanimyrkytystapausta ja vuonna 2008 jo lähes 8 000. Vanhempia on opastettu yli neljä vuotta yskänlääkkeiden turvallisessa käytössä, mutta dekstrometorfaanin helppo saanti ja psyykkiset vaikutukset houkuttelevat väärinkäyttöön.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

BMJ uutisoi lahjusväitteistä Suomen rokotehankinnoissa

BMJ kertoo oikeuskanslerin käynnistäneen tutkimukset väitteistä, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) otti vastaan tutkimusrahaa GlaxoSmithKlineltä ja suositteli ministeriölle, että samalta yritykseltä hankittiin suuri määrä Pandemrix-rokotetta sikainfluenssaa vastaan. Oikeuskanslerin viraston mukaan kahdessa saapuneessa valituksessa kysymys oli lahjontaväitteestä ja eturistiriitaongelmasta. Niiden selvittely on kesken eikä tutkimuksista ole vielä muuta kerrottavaa, mutta asiaan palattaneen vielä ennen vuoden loppua. Sekä THL että lääkeyritys ovat BMJ:n mukaan torjuneet lahjusväitteet väärinä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Paperitiikeri

Julkisuudessa on käyty viime aikoina tiukkaa keskustelua haittavaikutusilmoituksen tekemisestä ja tekemättä jättämisestä. Selvää ei ole ollut lääkärille, THL:lle tai ministeriölle tekikö joku jotain väärin vai eikö. Julkinen sana aavisteli lääkärien olevan tälläkin kertaa syyllisiä ties mihin, mutta välirauha on kuitenkin saatu aikaiseksi. Samanaikaisesti moni lääkäri pohtii, tuliko tehtyä oikein vai väärin ja mistä pitikään mihinkin ilmoittaa. Tiesitkö, että rokotteen haittavaikutuksia ovat mm. lapsen kova itku rokotustapahtuman yhteydessä, paikallinen kipu, anafylaksia, guillain-barrè, pyörtyminen ja kuolema? Hyvinkin eritasoisia asioita samassa kaavakkeessa sulassa sovussa. Ja mikä aikaikkuna on asiallinen alkaa epäillä haittavaikutusta? Onko siitä olemassakaan ohjetta tai konsensusta? Onko lääkäri siis aina väärässä tekipä ilmoituksen tai ei?

Olli Lappalainen

Lääketieteen opiskelijoille on avattu omat nettisivut

Lääketieteen opiskelijoilla on nyt oma sivusto Lääkäriliiton kotisivuilla. Näille sivuille on koottu Lääkäriliiton tarjoamaa hyödyllistä tietoa lääketieteen opiskelijalle ja lääkärin opintoja suunnitteleville.

Anne-Maj Aunula

in memoriam: Professori Tapani Pyörälä
5.11.1928-7.8.2010

Johtava lääkäri, professori Tapani Pyörälä kuoli sairauskohtaukseen 81-vuotiaan 7. elokuuta kesämökillään Saarijärven Lannevedellä perheensä ympäröimänä.

Teppo Sillantaus, Jukka Puolakka

Rajan taakse jääneet apteekit

Apteekkien toiminta väestön lääkehuollon osana on jäänyt melko vähälle huomiolle sekä paikallisessa että terveydenhuollon historiankirjoituksessa. Tämän sai havaita myös Alajärven apteekkari, apteekkineuvos Marcus Olli, kun hän ryhtyi kymmenkunta vuotta sitten tutkimaan talvi- ja jatkosodan seurauksena Neuvostoliitolle luovutetuilla alueilla sijainneiden apteekkien kohtaloita.

Arno Forsius

Musiikin aivotutkimuksesta

Miksi kaikilla ihmisillä ei ole absoluuttista sävelkorvaa? Mistä syntyvät "korvamadot", siis se kiusallinen ilmiö, kun jokin melodia jää päähän soimaan tuntikausiksi, eikä siitä pääse eroon? Miksi miellämme kellon ääneksi tik-tak, vaikka se oikeasti on tik-tik? Miksi piano kuulostaa erilaiselta kuin huilu? Miksi mielestämme jokin sävelmä soi mollissa, vaikka käytetyt sävelet ovat samat kuin vastaavassa duurissa? Mitä kaikkea aivoissa tapahtuu kun kuuntelemme musiikkia? Miksi jokin esitys svengaa mutta toinen ei?

Pekka Louhiala

Paljastuuko murhaaja - selviääkö diagnoosi?

Lääkärit etsivät oireiden syitä löytääkseen niille oikean hoidon. Rikostutkijat etsivät rikoksen tekijää saattaakseen tämän vastaamaan teostaan. Mitä yhteistä näillä on?

Pertti Saloheimo

"Stadin nistit" ovat todellisia sekakäyttäjiä

Helsinkiläisten huumeidenkäyttäjien tulonlähde on enimmäkseen sosiaaliturva, harvemmin rikokset.

Köyhissäkin maissa tarvitaan parempia laitteita

Lääketieteellisten laitteiden ja apuvälineiden puute haittaa hoitoa köyhissä maissa. WHO kertoo esimerkiksi kymmenen maan raportoineen sille, ettei niillä ole sädehoitolaitteita lainkaan. Puute jättää lähes 100 miljoonaa ihmistä vaille keskeistä syövänhoidon menetelmää.