78102 osumaa

Bakteremian riski, taudinkuva ja ennuste

Bakteremian oirekuva vaihtelee yksilöittäin lieväoireisesta infektiosairaudesta vaikeaan verenkiertoelimistön häiriötilaan, monielinvaurioon ja kuolemaan. Eri bakteerien tiedetään aiheuttavan keskimäärin vaikeusasteeltaan erilaisia taudinkuvia, mutta tästä huolimatta usein samankin bakteerilajin aiheuttama verenmyrkytys on taudinkuvaltaan eri yksilöillä erilainen. Tähän mennessä on tunnistettu huonoa ennustetta ennakoivia yksilöön liittyviä tekijöitä, joita ovat esimerkiksi syöpäsairaudet, muut krooniset sairaudet ja korkea ikä. Sen sijaan elämäntapojen vaikutuksesta verenmyrkytyspotilaan tai ylipäänsä infektiopotilaan ennusteeseen on rajallisesti tietoa. Vaikka bakteeriperäisen verenmyrkytyksen hoitomenetelmät ovat kehittyneet viime vuosina, taudinkuvat ovat edelleen huonosti ennustettavia, ja kuolleisuus tautiin on korkea. Tämän tutkimuksen tärkein tavoite on selvittää geneettisten tekijöiden ja elämäntapojen vaikutusta bakteremiapotilaiden ennusteeseen sekä bakteremiariskiin liittyviä geneettisiä tekijöitä.

Reetta Huttunen

Allin haittatiedot täydentyvät

Itsehoitolääkkeeksi vapautetun orlistaattia sisältävän Allin (GlaxoSmithKline) haittavaikutuslista täydentyy. Tanskan lääkeviranomainen tiedottaa lääkkeeseen liittyneen pankreatiittia. Munuaisten vajaatoiminnassa orlistaattiin voi liittyä oksaaliuriaa ja oksalaattinefropatiaa. Natriumvalproaattia tai lamotrigiinia käyttävillä epileptikoilla on todettu lisääntynyttä kouristelutaipumusta orlistaatin käytön yhteydessä. Hypotyreoosiin levotyroksiinia saavilla lääkevaikutuksen tasapaino voi häiriintyä. Orlistaattia ei tällöin pidä ottaa samanaikaisesti levotyroksiinin kanssa tai jälkimmäisen annosta on tarkistettava.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Laskimotromboosi ja ehkäisytabletit

Tuoreimpien tutkimusten mukaan drospirenonia ja etinyyliestradiolia sisältävään ehkäisytablettiin (Yasmin, Bayer Schering Pharma) näyttää liittyvän aiemmin arvioitua jossain määrin suurempi laskimotromboosin vaara. Riski näyttäisi olevan pienempi kuin desogestreelia tai gestodeenia sisältävillä ns. kolmannen polven ehkäisytableteilla, mutta suurempi kuin levonorgestreelia sisältävillä ns. toisen polven ehkäisytableteilla. Laskimotromboosin vaara on vähäinen, mutta siitä tulisi keskustella valittaessa naiselle ehkäisymenetelmää, erityisesti jos nainen on ylipainoinen tai laskimotukoksiin taipuvainen. Laskimotromboosia esiintyy raskauden aikana noin 60, ehkäisytabletteja käyttävillä 20-40 ja niitä käyttämättömillä 5-10 tapausta 100 000 henkilöä kohti vuodessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Britannia palauttaa sikainfluenssarokotteita

Britannian terveysministeriö palauttaa GlaxoSmithKlinelle ja Baxterille yli puolet tilaamistaan 90 miljoonasta annoksesta sikainfluenssarokotetta. Vain alle 5 miljoonaa kansalaista on onnistuttu rokottamaan. Uusien infektioiden määrä on vähentynyt nopeasti eikä koko väestön rokottamista katsota enää tarpeelliseksi. Osa ostetuista rokotteista säilötään mahdollisen uuden infektioaallon varalle ja noin 4 miljoonaa annosta lahjoitetaan WHO:lle käytettäväksi Afrikassa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Roflumilasti vastatuulessa

Astman ja kroonisen bronkiitin hoitoon kehitetty fosfodiesteraasi-4-estäjä roflumilasti (Daxas, Nycomed) on ollut vuosia Euroopan lääkelaitoksen (EMA) ja Yhdysvaltojen FDA:n käsittelyssä. FDA:n asiantuntijakomitea esittää nyt äänin 10-5 lääkkeen myyntilupahakemuksen hylkäämistä mm. siihen liittyneiden itsemurhatapauksien, laihtumisen ja syöpäepäilyjen vuoksi. Lääkkeen on osoitettu parantavan kroonisissa keuhkosairauksissa keuhkofunktioita lievittämällä tulehduksellisia muutoksia. Roflumilastista on odotettu vaihtoehtoa inhaloitaville bronkospasmolyyteille ja kortikosteroideille.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pitkävaikutteisen eksenatidin turvallisuus tarkkailussa

Tyypin 2 diabeteksen hoitoon kehitetystä eksenatidista (Byetta, Lilly) on tulossa kerran viikossa laskimoon annettava muoto, mutta sen hyväksyminen on siirtynyt. Eläintutkimuksien perusteella siihen epäillään liittyvän lisääntynyt alttius kilpirauhassyöpään. Samansuuntainen havainto on tehty toisesta kylläisyyshormonin (GLP) tavoin vaikuttavasta lääkkeestä, liraglutidista (Victoza, Novo Nordisk) (SLL 2010;65:414). FDA katsoo, että vaikutus saattaa olla yhteinen koko GLP-1-analogien ryhmälle. Vaikka lääkkeiden yhteyttä kilpirauhassyöpään ei ole pystytty varmistamaan sitä ei ole myöskään voitu sulkea pois. Sen vuoksi valmisteisiin liitettäneen yhdenmukainen varoitusteksti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat