Kuinka kauan klopidogreeliä stenttauksen jälkeen?

Pidennetystä klopidogreelihoidosta ei ole hyötyä pallolaajennuksen jälkeen, osoittaa nyt tehty tutkimus.

Juhani Airaksinen

TGA:n selvittämiseen kuvantamistutkimus?

Globaaliamnesiakohtauksen (TGA) diagnoosi tehdään edelleen usein kliinisen kuvan perusteella. Nyt julkaistussa katsausartikkelissa suositellaan aivojen kuvantamista erityisesti potilaille, joilla on vaskulaarisia vaaratekijöitä, jotka ovat alle 50-vuotiaita tai joiden oirekuva on epätyypillinen. Toistuvien TGA-kohtausten yhteydessä tulee tarkistaa aivosähkökäyrä.

Jaana Suhonen

TURP sopii myös Parkinson-potilaalle

Parkinsonin tauti ei näytäkään olevan este prostatahyperplasiapotilaan prostatan elektroresektiolle (TURP). Aiemmassa tutkimuksessa todettiin, että höyläys aiheuttaa viidennekselle Parkinson-potilaista virtsainkontinenssin, ja tämän takia TURP:iin on suhtauduttu hyvin varauksellisesti. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tässä tutkimuksessa osa tutkittavista sairasti monisysteemiatrofiaa eikä Parkinsonin tautia.

Ossi Lindell

H1N1-potilas eristettävä luultua kauemmin?

Odoteltaessa influenssa A (H1N1):n mahdollista seuraavaa vaihetta kerätään oppia menneestä. Esimerkiksi tietoa siitä, miten kauan potilas eritti virusta ja miten kauan hänet siis olisi ollut syytä pitää kotona, poissa muita tartuttamasta. Tätä tutkivat kanadalaiset perheissä, joissa oli todettu pandeeminen H1N1-virus. Näytteitä otettiin taudin alkuvaiheessa, 8 päivän kuluttua ja vielä 11. päivänä. Nenänielunäytteistä etsittiin viruksen RNA:ta PCR-testein sekä eläviä viruksia viljelemällä.

Heikki Arvilommi

Tamoksifeenin metabolialla on merkitystä

CYP2D6- ja ABCC2-geenien varianttien kantajilla rintasyövän uusiutumisriski leikkauksen jälkeen tamoksifeenihoidon aikana on kymmenkertainen verrattuna villin tyypin kantajiin. Jos molemmat geenit ovat muuntuneita, rintasyövän uusiutumisriski on 45-kertainen.

Sirkku Jyrkkiö

Perinnöllinen Meretojan tauti Runsas oirekirjo heikentää elämänlaatua ja lisää terveyspalvelujen käyttöä

Meretojan tauti eli perinnöllinen gelsoliiniamyloidoosi (PGA) on silmä-, hermo- ja iho-oirein ilmenevä, iän myötä etenevä sairaus. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää PGA-potilaiden tyytyväisyyttä elämään, tarkentaa taudin oirekuvaa sekä selvittää potilaiden mielipiteitä ja kokemuksia liittyen joihinkin taudin perinnöllisyyttä koskeviin aiheisiin.

Antti Laine, Helena Kääriäinen, Irma-Leena Notkola, Sari Kiuru-Enari

Kilpirauhaskyhmyn tutkimukset ja leikkausaiheet

- Kilpirauhaskyhmy löytyy usein sattumalta esimerkiksi terveystarkastuksen yhteydessä.

Heikki Kiviniemi, Jyrki Mäkelä

Kasvohalvauksen asteen määrittäminen Sunnybrook-luokittelulla

- Kasvohermon toimintahäiriöissä pyritään määrittämään kasvolihasten toiminta jollakin luokittelumenetelmällä.

Mervi Kanerva, Anne Pitkäranta

Kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset vuonna 2007

Kouluterveydenhuoltoa on uudistettu kehittämällä laaja terveystarkastus, jossa näkökulma laajenee oppilaan fyysisestä tarkastuksesta psykososiaaliseen hyvinvointiin ja perheen ja kouluyhteisön huomioon ottamiseen. Vuonna 2004 annetun Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen mukaan peruskoulun aikana tulee kaikille oppilaille tehdä kolme laajaa terveystarkastusta. Tässä artikkelissa tutkitaan laajojen terveystarkastusten toteutumista terveyskeskuksissa vuonna 2007 ja verrataan tätä laatusuositukseen.

Hanna Happonen, Vesa Saaristo, Arja Rimpelä, Matti Rimpelä

Ruokatorviatresian korjaus ja myöhäisvaikutukset

Ruokatorven synnynnäinen puutos eli ruokatorviatresia on melko yleinen ruokatorven synnynnäinen kehityshäiriö. Siinä ruokatorven yläosa muodostaa umpipussin ja lisäksi ruokatorven ja henkitorven välillä on yleensä yhdyskanava. Suomessa syntyy vuosittain noin 20 lasta, joilla on ruokatorviatresia, ja yli puolella heistä on lisäksi jokin muu kehityshäiriö. Ensimmäiset onnistuneet ruokatorviatresian korjausleikkaukset tehtiin Suomessa vuonna 1947. Vanhimmat potilaat lähestyvät kuudenkymmenen vuoden ikää. Mahanesteen takaisinvirtaus ruokatorveen ja ruokatorven toimintahäiriöt sekä hengitystieongelmat ovat tavallisia ongelmia lapsuudessa ruokatorviatresian korjausleikkauksen jälkeen. Aiheesta ei ole aiemmin tehty väestöpohjaisia pitkäaikaisseurantatutkimuksia.

Saara Sistonen