77782 osumaa

Rokotusohjelman päätöksentekoprosessi etenee johdonmukaisesti sidosryhmiin tukeutuen

Kirjoittajat näyttävät käsittäneen väärin sekä rokotusohjelman luonteen, sen vaikuttavuuden arvioinnin että sitä koskevan päätöksentekoprosessin. Rokotusohjelma tähtää väestön tautitaakan pitkäjänteiseen pienentämiseen. Sitä ei voida polkaista käyntiin eikä varsinkaan keskeyttää sen mukaan, sattuuko joku kaupallisista rokotemarkkinoijista alittamaan tarjouksessaan olettamuksiin perustuvan kynnyshinnan. THL ei myöskään toteuta rokotusohjelman arviointia yksin, vaan kirjoittajien mainitsema vakiintunut käytäntö perustuu sidosryhmien laajaan kuulemiseen. Uusien rokotteiden hidasta pääsyä rokotusohjelmaan kritisoidaan yhtä tapausta yleistäen.

Heini Salo, Tuija Leino, Terhi Kilpi

Toiveena taloudellisen arvioinnin lisääntyvä hyödyntäminen

Haluamme vielä toistaa artikkelimme keskeisen tutkimuskysymyksen: Mikä on taloudellisen arvioinnin nykyinen asema rokotteiden arviointiprosessissa, kansallisen rokoteohjelman täydentämiseen liittyvässä päätöksenteossa ja tarjouskilpailuissa? Etsimme vastausta tähän kysymykseen julkisista raporteista ja asiakirjoista. Emme tarkastelleet rokoteohjelman päätöksentekoprosessia yleisesti, vaan sen taloudelliseen arviointiin ja tarjouskilpailuun liittyvää alaprosessia. Juuri tähän liittyi myös esittämämme ideaaliprosessi. Salon, Leinon ja Kilven vastine väitteineen tuntuu siksi suurelta osin irralliselta suhteessa artikkelimme havaintoihin ja sisältöön.

Juha Laine, Erkki Soini, Janne Martikainen

Komplementin aktivaatio edeltää aivovaltimon aneurysman puhkeamista

Aivovaltimoaneurysman kantajia arvioidaan olevan Suomessa 100 000, ja vuosittain noin tuhat aneurysmaa puhkeaa aiheuttaen aivoverenvuodon. Puolet potilaista kuolee ja kolmasosalle jää pysyvä haitta. Tulehdussolujen kertymisen sekä aneurysman seinämän haurastumisen tiedetään liittyvän puhkeamiseen, mutta puhkeamiseen johtavia biologisia mekanismeja ei tunneta tarkasti. Puhkeamista ei näin ollen pystytä ennustamaan, hoitoa ei osata kohdistaa riskin mukaan eikä puhkeamista osata estää ilman leikkausta. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin tulehdusta välittävän komplementtijärjestelmän aktivoitumista ja säätelyä aivovaltimoaneurysmakudosnäytteistä ja etsittiin aneurysman puhkeamista selittäviä eroja.

Riikka Tulamo

Maksansiirron pitkäaikaisvaikutukset

Maksansiirrot aloitettiin Suomessa vuonna 1982, Pohjoismaista ensimmäisenä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on tehty 800 maksansiirtoa. Kymmenen vuoden eloonjäämisennuste on nykyisellään lähes 80 %. Kun tulokset ovat parantuneet eikä äkillinen hylkiminen tehokkaan lääkityksen ansiosta ole enää ongelma, on haasteeksi noussut altistuminen pitkäaikaishaitoille, osaksi pysyvän hyljinnänestolääkityksen vuoksi.

Fredrik Åberg

Stenttiproteesi on hyvä vaihtoehto vatsa-aortan pullistuman leikkaukselle

Vatsa-aortan aneurysmia on yleensä hoidettu avoimella leikkauksella, mutta 1990-luvulta lähtien yhä useammin myös suonensisäisen stenttiproteesin avulla. Stenttiproteesin avulla pystytään välttämään suuri avoleikkaus, jolloin potilaan toipuminen on nopeampaa. Stenttiproteesihoidon ongelmia ovat olleet mm. myöhäiset komplikaatiot, esimerkiksi valtimohaarojen kautta tapahtuva säkinsisäinen vuoto (II tyypin vuoto).

Terhi Nevala

Lääketutkimusta silmänpohjan sairauksien hoitoon

Silmän takaosan sairaudet aiheuttavat merkittävän osan näkövammaisuudesta. Vanhuksilla yleisin näön heikkenemistä aiheuttava sairaus on silmänpohjan ikärappeuma. Muita yleisiä takaosan sairauksia ovat diabeettinen verkkokalvosairaus ja perinnölliset rappeumasairaudet, jotka koskettavat myös nuorempaa väestöä. Silmänpohjan ikärappeuman hoito koki mullistuksen muutama vuosi sitten, kun silmän sisälle annosteltavat verisuonikasvutekijänestäjät tulivat käyttöön. Kuitenkin edelleen suurin osa ikärappeumapotilaista ja useat muut potilasryhmät ovat vailla lääkehoitoa. Siksi tarvitaan lisätutkimusta silmänpohjansairauksien syntymekanismeista ja lääkekehitystyötä. Näissä solumallit ovat tärkeä työkalu.

Eliisa Mannermaa

Antioksidantit, sytokiinit ja oksidatiivinen stressi keuhkosyövässä

Vapaita radikaaleja syntyy mm. soluhengityksen aikana, ja niiden on todettu olevan osallisena useiden sairauksien, mukaan lukien syövän, synnyssä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että keuhkosyöpäpotilailla vapaiden radikaalien tuotanto on lisääntynyt. Myös sädehoidossa syntyy vapaita radikaaleja, jotka voivat vaurioittaa lipidejä, proteiineja ja DNA:ta. Lisäksi monien solunsalpaajien vaikutukset välittyvät vapaiden radikaalien kautta. Huolimatta siitä, että tutkimustieto vapaiden radikaalien osuudesta syövässä on lisääntynyt, on antioksidantteja, sytokiineja ja oksidatiivisen kuormituksen merkkiaineita keuhkosyövän hoitojen aikana tutkittu vähän.

Marika Crohns

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030