Voimavarat tarvitaan potilaiden hoitamiseen

Kollegat Markku Hakala ym. käsittelevät Ylen TV 1:n A-talk-ohjelmassa käytyä keskustelua ja osuuttani siinä. Reumasäätiön sairaalan toiminnan ajan on ollut tunnettu tosiasia, että Päijät-Hämeen keskussairaalassa ei ole ollut reumalääkärin virkaa.

Riitta Luosujärvi

Uudet lääkkeet lisäävät elinaikaa kalliilla hinnalla

Etäpesäkkeiseen suolistosyöpään sairastuneen potilaan elinaika on pidentynyt uusien lääkehoitojen ansiosta. Hinta saavutettua elinvuotta kohden on kuitenkin kova.

Sirkku Jyrkkiö

Proteinuria on huonon ennusteen merkki

Yksinkertainen liuskatestiin perustuva proteinurian toteaminen voisi olla tärkeä ja sensitiivinen riskimarkkeri väestötasolla. Tämä ilmenee Kanadassa tehdystä rekisteritutkimuksesta, jossa seurattiin yli 920 000:ta aikuista, joista oli rekisteröity lähtövaiheessa tieto seerumin kreatiniinista sekä virtsan proteiinin mittauksesta (liuskatesti tai albumiinin ja kreatiniinin suhde). Kohortista oli suljettu pois vaikeaa loppuvaiheen munuaissairautta sairastavat sekä ne, joilla glomerulussuodosnopeus (eGFR) oli jo lähtövaiheesssa alle 15 ml/min/1,73 m2. Päätetapahtumina pidettiin kuolemaa, sydäninfarktia ja munuaisen vajaatoiminnan kehittymistä. Keskimääräinen seuranta-aika oli noin kolme vuotta.

Kaisu Pitkälä

Hellävaraisempikin sykekontrolli riittää eteisvärinäpotilaalle

Sinusrytmin kiihkeä tavoittelu ei ole aina järkevää eteisvärinäpotilaan hoitoa, koska pelkällä eteisvärinän sykkeen hallinnalla päästään usein toiminnallisesti ja ennusteellisesti vastaavaan hoitotulokseen. Eteisvärinän sykkeen tiukkaa hallintaa eteis-kammiojohtumista hidastavilla lääkkeillä on kuitenkin pidetty tärkeänä, vaikka kriittinen tutkimustieto asiasta on puuttunut.

Juhani Airaksinen

Hälytysmerkkejä on etsittävä edelleen

Vakavan infektion mahdollisuuden arvioiminen on vaikeaa, kun potilas on lapsi, eikä helpotusta ole luvassa myöskään tuoreen katsauksen perustella.

Katariina Korkeila

Kannattaako päihdeongelmaisten äiti-vauvaparien hoito?

Ensi- ja turvakotien liitossa on kehitetty hoitojärjestelmä, jossa päihdeongelmainen äiti voi olla tiiviissä laitoshoidossa yhdessä vauvansa kanssa odotusajasta lähtien. Hoidossa tuetaan yhtaikaa äidin pysymistä päihteittä ja hänen suhdettaan vauvaan. Tässä tutkimuksessa pyrittiin arvioimaan päihde-ensikotihoidossa olevien äiti-vauvaparien lähtökohtaista tilannetta ja hoidon tulokseen vaikuttavia tekijöitä.

Marjukka Pajulo

ADHD ja päihteet

- Päihdehäiriöt ovat ADHD-potilailla selvästi yleisempiä kuin muussa väestössä.

Asko Niemelä, Sami Leppämäki, Mauri Aalto, Pekka Rapeli, Antti Holopainen, Pekka Tani, Hannu Lauerma

Kansallinen terveysarkisto - vajaa vuosi aikaa liittymiseen Osa I: Mistä uudessa tietojärjestelmässä on kyse?

- Julkisen terveydenhuollon yksiköiden tulee liittyä 1.4.2011 mennessä Kansalliseen terveysarkistoon (KanTa), jossa on sähköinen arkistopalvelu (eArkisto) sekä sähköistä reseptiä (eResepti) varten reseptikeskus.

Ilkka Winblad, Päivi Hämäläinen, Jarmo Reponen

Kansallinen terveysarkisto - vajaa vuosi aikaa liittymiseen Osa II: Mitä ongelmia järjestelmän käyttöönotossa ennakoidaan?

Laki velvoittaa julkisen terveydenhuollon yksiköitä ja potilaskertomustietoja sähköisesti arkistoivia yksityisiä lääkäripalvelun tuottajia liittymään Kansalliseen terveysarkistoon (KanTa) 1.4.2011 mennessä. Rakenteeltaan monimutkaiseen arkistoon liittyminen vaatii resursseja.

Ilkka Winblad, Jarmo Reponen, Päivi Hämäläinen

Estrogeenihoidosta ei verisuonihaittoja, kun vaihdevuosiin liittyy voimakas hikoilu

Keskimäärin kolme neljäsosaa vaihdevuosi-ikäisistä naisista kärsii hikoiluoireista, ja jopa puolet heistä kokee oireensa sietämättömiksi. Estrogeeni on tehokkain hoito vaihdevuosioireisiin; sitä käytti vuonna 2008 yli 350 000 suomalaista naista. Hormonihoidon vaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksiin on tutkittu paljon, mutta tulokset ovat ristiriitaisia. Tutkimuksissa, joissa naiset olivat itse alun perin päättäneet aloittaa hormonihoidon lieventääkseen vaihdevuosioireitaan, hormonihoito selvästi suojasi sydän- ja verisuonisairauksilta. Sen sijaan tutkimuksissa, joihin otettiin mukaan naisia, joilla pääsääntöisesti esiintyi vain vähän tai ei lainkaan hikoiluoireita, hormonihoito ei suojannut sydänterveyttä, vaan saattoi jopa vaarantaa sitä hoidon alkuvaiheessa. Tämä ristiriita voidaan selittää osin sillä, jos hikoiluoire sinänsä vaikuttaa sydämen ja verisuonten toimintaan ja hormonihoidon käyttäjät edellä mainituissa tutkimuksissa ovat tässä suhteessa erilaiset; tätä asiaa ei ole kuitenkaan tutkittu. Asia on hyvin tärkeä, sillä sydän- ja verisuonisairaudet ovat naisten yleisin kuolemansyy.

Pauliina Tuomikoski