78107 osumaa

Sikainfluenssa kiehuttaa Euroopan neuvostoa

Euroopan neuvoston terveyskomitean puheenjohtaja ja joukko parlamentaarikkoja vaativat selvitystä lääketeollisuuden roolista sikainfluenssatiedotuksen ylilyönneissä. Teollisuutta syytetään pelkojen lietsomisesta: ensin peloteltiin lintuinfluenssalla ja nyt sikainfluenssalla ja näin onnistuttiin rahastamaan terveysviranomaisia. Tarkoituksena on ollut voittojen lisääminen uusien patenteilla suojattujen viruslääkkeiden ja rokotteiden kasvavan myynnin avulla. Mm. Britannia, Ranska ja Saksa ovat vaikeuksissa hankittuaan ylisuuria rokotemääriä. Teollisuuden katsotaan altistaneen myös tutkijat ja käytäntöjä ohjailevat laitokset peloille, joiden seurauksena viranomaiset ovat joutuneet hälytystilaan. Rajallisia terveydenhuollon resursseja väitetään ohjatun tehottomiin rokotuskampanjoihin, joissa miljoonia terveitä kansalaisia on tarpeettomasti rokotettu riittämättömästi tutkituilla rokotteilla, joilla voi olla haittavaikutuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Suomalainen rokoteasiantuntija arvostelun kohteena

BMJ julkaisee uutissivuillaan epäilyn, että WHO:n rokoteasiantuntijana toimivalla Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) varapääjohtajalla Juhani Eskolalla olisi ollut eturistiriita, jota hän ei ole ilmoittanut. WHO:n asiantuntijaryhmä (SAGE) opastaa valtioita rokotteiden valinnassa ja hankintamäärissä. THL oli solminut tutkimussopimuksen GlaxoSmithKlinen (GSK) kanssa ja oli saanut päätulolähteenään rokotetutkimukseen samalta yritykseltä 6,2 miljoonan euron avustuksen vuonna 2009. GSK:n sikainfluenssarokotetta (Pandemrix) hankittiin sittemmin valtion kustantamana maan rokotuksiin THL:n ja WHO:n suosituksen perusteella. BMJ:n mukaan Eskola on todennut, ettei hän ollut suoraan tekemisissä GSK:n rahoittaman rokotetutkimuksen kanssa ja ymmärsi eturistiriitaselvityksen olevan henkilökohtainen mutta ei laitoskohtainen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Psoriaasin biologiset lääkkeet vertailussa

Toistaiseksi vielä harvinaisena pidettävä kahden biologisen lääkkeen vertailututkimus on julkaistu. Interleukiinien 12 ja 23 estäjää ustekinumabia (Stelara, Janssen-Cilag) verrattiin psoriaasin hoidossa TNF-alfa:n estäjään etanerseptiin (Enbrel, Wyeth). Yli 900 satunnaistetun potilaan ihottuman parantumisaste mitattiin 12 hoitoviikon jälkeen. Ustekinumabia subkutaanisesti joko 45 tai 90 mg viikolla 0 ja 4 saaneet potilaat paranivat selvästi paremmin kuin etanerseptiä suurehkon subkutaanisen 50 mg:n annoksen kahdesti viikossa saaneet. Haittavaikutuksissa ei havaittu merkittäviä eroja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Nebivololia ei hyväksytty sydämen vajaatoimintaan

Yhdysvaltojen FDA:n neuvonantajakomitea hylkäsi äänin 8-0 hakemuksen, jossa beetasalpaaja nebivololin (Bystolic, Forest Laboratories) käyttöaiheeksi esitettiin sydämen vajaatoiminta. Hakemuksen kliinistä dokumentaatiota ei pidetty riittävänä. Suomessa nebivololi (Hypoloc, Menarini) on hyväksytty yli 70-vuotiaiden potilaiden sydämen vakaan lievän ja keskivaikean kroonisen vajaatoiminnan hoitoon ja käyttö mainitaan myös Käypä hoito -suosituksissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkitys ei näytä aina auttavan lievässä masennuksessa

Kuuden tarkoilla kriteereillä valitun lumekontrolloidun tutkimuksen meta-analyysin perusteella depressiolääkityksestä saatu hyöty on ilmeisin potilailla, joiden masennusoireet ovat vakavimmat. Lääkityksen hyöty näytti vähäiseltä tai se jäi puuttumaan potilailla, joiden masennuksen oireet olivat lieviä tai kohtalaisia. Hyvin vaikeassa depressiossa lääkityksen hyöty lumeeseen verrattuna oli tuntuva. Kun taudin vaikeusasteen mitattu pisteytys (Hamilton Depression Rating Scale, HDRS) oli yli 25, lääkitys voitti lumeen. Tutkimus perustui Cochrane Libraryn, PubMedin ja PsycINFOn tiedostoihin ja siihen saatiin 718 depressiopotilaan alkuperäiset sairaustiedot.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Erytropoietiinivalmisteiden turvallisuus taas harkintaan

Yhdysvaltojen FDA:n senioriasiantuntijat kirjoittavat New England Journal of Medicinessa, että erytropoietiinivalmisteiden käyttöä on harkittava uudelleen kroonisiin munuaissairauksiin liittyvän anemian hoidossa. On määriteltävä, mikä on optimaalinen hemoglobiinin tavoitetaso, mikä on suositeltava lääkeannos ja miten hoitoa tulisi seurata. Näkemys perustuu mm. äskettäin julkaistujen TREAT- ja CHOIR-tutkimuksien tuloksiin ja niissä havaittuun aivohalvausriskin lisääntymiseen. Kirjoittajat kysyvät, olisiko parempi asettaa hemoglobiinin tavoitetaso selvästi alle 12 g:aan/dl ja johtuisiko aivohalvaus liian nopeasti kohovasta hemoglobiinitasosta. Vastauksia voidaan saada vain riittävän laajoista kliinisistä lääketutkimuksista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat