H1N1-rokotteiden ylimäärät lahjoituksena kehitysmaille

Ylimäärinä teollisuusmaihin hankittuja H1N1-rokotteita lahjoitetaan kehitysmaille. Australia, Britannia, Ranska ja Yhdysvallat lahjoittavat 10 % rokotevarastoistaan, ja Italia, Norja, Brasilia ja Sveitsi ovat liittymässä mukaan. WHO arvioi, että näin saadaan 300 miljoonaan rokoteannosta yli 90 kehitysmaan käyttöön. Kun H1N1-rokotteet aikoinaan tilattiin, rokotuskertoja arvioitiin tarvittavan kaksi, mutta nyt näyttää yksikin riittävän. Monet asiantuntijat kaipaavat tosin lisävahvistusta yhden rokotuskerran riittävyydestä suojaamaan taudilta mm. lapset ja muut suuren riskin ryhmät. H1N1-rokotteita pystytään valmistaa vuosittain noin 5 miljardia annosta, eikä määrä riitä maapallon 6,8 miljardin asukkaan rokottamiseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Opiaattiummetukseen kehitteellä tablettilääke

Opiaattien aiheuttamaan ummetukseen on kehitteillä tablettimuotoinen lääke naloksolista (NKTR-118), jota AstraZeneca ja Nektar Therapeutics tutkivat yhteistyössä. Aine vaikuttaa perifeerisiin opiaattireseptoreihin, mutta ei läpäise veri-aivoestettä eikä näin ollen vähennä opiaattien analgeettista tehoa. Keskushermostovaikutuksen puuttumisen vuoksi naloksoli ei estä opiaattimioosia. Puoliintumisaika (11 tuntia) mahdollistaa kerran päivässä tapahtuvan annostelun. Opiaattiummetukseen on jo käytössä metyylinaltreksoni (Relistor, Wyeth), mutta se täytyy antaa ihonalaisena injektiona.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tiedelehdet tahtovat lisää tietoja sidonnaisuuksista

Johtavat lääketieteelliset lehdet, mukaan lukien BMJ, NEJM, Lancet ja JAMA, vaativat artikkelin kirjoittajalta yhä laajempia tietoja sidonnaisuuksista. Kirjoittajan, puolison, yhteistyötoverien ja alle 18-vuotiaiden lasten taloudellisten sidonnaisuuksien lisäksi tulee ilmoittaa mm. poliittiset ja uskonnolliset yhteydet. Siten halutaan saattaa lukijan tietoon mahdolliset tutkimuksen vinoumat. Lääketieteellisten lehtien päätoimittajat ovat julkaisseet kotisivuillaan tätä varten koekäyttöön laaditun vakiolomakkeen (www.icmje.org/coi disclosure.pdf). Taloudelliset sidonnaisuudet laajentuvat käsittämään mm. konsultaatiopalkkiot, asiantuntijana annetut lausunnot, julkaisun käsikirjoituksesta maksetut palkkiot, omistetut patentit ja rojaltit. Lääketieteen ja lääkealan teollisuuden synnyttämien eturistiriitojen ohella julkaisijat ottavat erityisenä ongelmana esille tutkijan ja artikkelin kirjoittajan, joka toimii ilman palkkiota puheenjohtajana esimerkiksi potilaiden etujärjestössä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kasopitantti viipyy

Leikkauksen jälkeen ilmenevään ja kemoterapiaan liittyvään pahoinvointiin ja oksenteluun kehitetyn neurokiini 1 -reseptorin (NK 1) estäjän kasopitantin (Zunrisa, GlaxoSmithKline) hyväksyntä viivästyy. Lääkkeestä uutisoitiin aiemmin tällä palstalla (SLL 2009;64:1999), mutta nyt valmistaja on vetänyt myyntilupahakemuksen pois Euroopan lääkelaitoksen (EMEA) käsittelystä, sillä valmisteen turvallisuudesta tarvitaan vielä tutkimuksia. Nämä voivat vaatia runsaasti lisäaikaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Saako potilaalle maksaa psyykenlääkkeen käytöstä?

Britanniassa on käynnistymässä tutkimus, jossa vaikeahoitoisille psykiatrisille potilaille maksetaan 16 euroa siitä, että he muistavat tulla hakemaan joka viikko pitkävaikutteisen lääkeinjektionsa. Tarkoituksena on selvittää, lisääkö maksu hoitomyöntyvyyttä ja parantaako se hoidon kustannustehokkuutta. Potilas saisi vuosittain palkkioina noin 770 euroa. Eettinen toimikunta on hyväksynyt tutkimuksen, mutta kriitikot pelkäävät rahan houkuttelevan hoitoon, jolla on haittavaikutuksia. Parempana pidettäisiin käytäntöä, jossa potilaan kanssa neuvoteltaisiin hoidon säännöllisyydestä. Tutkijat muistuttavat, että potilaat saavat jo samaa lääkehoitoa ja kohteena ovat erityisen vaikeahoitoiset tapaukset.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lasten ripulin hoito yhä rempallaan

WHO ja UNICEF ovat julkistaneet raportin kehitysmaiden lasten ripulin hoidosta, jota uhkaa taantuma. Vuosittain ilmenee 2,5 miljardia ripulitapausta alle 5-vuotiailla, 1,5 miljoonaa lasta menehtyy ja puolet ongelmasta on Afrikassa. Ripuliin kuolee nyt enemmän lapsia kuin AIDSiin, malariaan tai tuhkarokkoon yhteensä. Ripulin hoidon kulmakivi on oraalinen rehydraatioliuos, mutta sen käytön yleistyminen on hidastunut ja vain alle 40 % ripulilapsista on kehitysmaissa tämän hoidon piirissä. Ripulin ehkäisyssä tärkeitä ovat rotavirus- ja tuhkarokkorokotukset, pitkään jatkuva rintaruokinta, A-vitamiinilisä, riittävä käsihygienia, hyvä veden laatu ja yhteisön moitteeton saniteettijärjestelmä. WHO ja UNICEF käynnistävät uudelleen tehostetut toimet lasten ripulikuolemien ehkäisemiseksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kuinka sydämenpysähdyksestä voi selvitä hengissä?

85-vuotias mies hakeutui yliopistosairaalan yhteispäivystykseen alaselkään säteilevän kivun ja heikentyneen yleiskunnon vuoksi. Perusterveydenhuollon tarkkailussa selkäkivun syytä ei ollut saatu selville. Ensiavussa mies meni ilman ennakko-oireita elottomaksi.

Sanna Hoppu, Marko Sainio

Hajotetaanko erikoissairaanhoito hajasijoittamalla vai keskittämällä?

Kun kunnat saivat velvollisuuden järjestää alueensa terveyden- ja sairaanhoidon, useat niistä alkoivat säästää perusterveydenhuollosta jättämällä omalääkärien väestöpohjat liian suuriksi ja samalla kunnan terveydenhuollon toimimattomaksi. Erikoissairaanhoito järjestetään edelleen sairaanhoitopiirien kautta, jolloin yksittäisten kuntien päätökset vaikuttavat niihin vähemmän ja erikoissairaanhoito on säilynyt koko maassa kansainvälisestikin verrattuna laadukkaana ja kustannustehokkaana. Nyt perusterveydenhoitoa ja sosiaalihuoltoa pyritään pelastamaan uusilla laeilla. Lakiehdotuksissa muutetaan myös erikoissairaanhoidon järjestämistä, ja ilmeisesti lainlaatija kuvittelee, että uusilla hallinto- ja järjestämismalleilla pystyttäisiin myös alentamaan kustannuksia. Lakiehdotuksiin tutustuessa tulee vaikutelma, että sosiaalitointa ja perusterveydenhuoltoa pelastetaan erikoissairaanhoidon kustannuksella.

Antti Tamminen

Yksityislääkäreillä yhä enemmän potilaita

Lääkäriliiton toukokuussa toteutetun yksityislääkärikyselyn mukaan lääkärit vastaanottavat yhä enemmän potilaita yksityisvastaanotoilla. Myös potilasrakenne on muuttunut.

Heidi Mäenpää

Exitus

Vuosia sitten piipahdin Helsingissä Linnanmäen juurella sijaitsevassa Työväen asuntomuseossa, jossa oli näytillä yksin eläneen työmiehen vaatimaton asuinhuone. Vähien tavaroiden katseleminen tuntui rienaavalta. Kokonainen elämä, sen murheet ja ilot, oli typistetty asetelmaksi, jonka lävitse turisti raahusti parissa minuutissa. Sängynpeitto, kulunut tuoli, astia partasudille - siinä kaikki mitä tällä miehellä oli näyttää elämänsä saldona.

Kari Enqvist