78331 osumaa

Päihdeongelmaisen tajuttomuus - erotusdiagnostinen haaste?

25-vuotias mies menetti ravintolassa äkisti tajuntansa. Ensihoitajien saapuessa hän oli syvästi tajuton (Glasgow'n kooma-asteikolla pisteitä 3/15), hengitys oli vaimeaa, silmäterät pistemäiset ja syke harva. Potilaan tiedettiin käyttävän mm. buprenorfiinilääkitystä, joten tajuttomuuden syyksi epäiltiin opioidien yliannostusta tai opioidien ja alkoholin yhteisvaikutusta.

Vesa Lund

Tiedonsiirrot yksityislääkäreiltä vakuutusyhtiöille

Lääkäreillä ja vakuutusyhtiöillä on ollut pitkäaikainen erimielisyys potilastietojen siirrosta lääkäriltä vakuutusyhtiöille. Ongelmana on ollut, siirretäänkö tiedot sairauskertomuskopiona vai e-lausuntona ja siirrosta lääkärille maksettava korvaus erityisesti kopiomuotoisessa siirrossa. Uusi laki ratkaisi tiedonsiirtotavan lakisääteisten työtapaturmien ja liikennetapaturmien osalta: vakuutusyhtiö pyytää tiedot haluamassaan muodossa ja lääkäri siirtää vain tarvittavat tiedot. Lain mukaan lääkärillä on oikeus kohtuulliseen korvaukseen, vaikka e-lausuntoa ei kirjoitetakaan. Vakuutusyhtiöt määrittelivät korvauksen suuruuden, ja toista vuotta sitten summa vakiintui 20 euroon, mihin lääkärit olivat tyytymättömiä.

Marjut Laurikka-Routti

In memoriam: Seija-Liisa Karvonen
24.11.1957-15.8.2009

Dosentti, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Seija-Liisa Karvonen (os. Nurmi) kuoli Helsingissä 15.8.2009 vakavaan sairauteen. Hän syntyi Porissa, jossa vietti lapsuutensa, kävi koulunsa ja tuli ylioppilaaksi. Lääketieteen opinnot Seija-Liisa aloitti Tampereella ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1983. Ihotaudit kiinnostivat jo opiskeluvuosina, ja valmistuttuaan lääkäriksi hän aloitti pian erikoistumiskoulutuksensa TAYS:n iho- ja sukupuolitautien klinikassa. Jo tuolloin opimme tuntemaan Seija-Liisan innostuneena ja tarmokkaana lääkärinä, joka nopeasti hakeutui myös opetuksen ja tutkimuksen pariin. Syntymäluomet kiinnostivat ja niin myös hankalahoitoinen systeemitauti, fulminantti akne. Jälkimmäisestä käynnistyi kansainvälistäkin huomiota saanut väitöskirjatyö, joka valmistui vuonna 1994. Se toi esiin uusia näkökohtia tämän harvinaisen, mutta vakavan aknetaudin synnystä, komplikaatioista ja hoidosta.

Timo Reunala, Annamari Ranki, Erna Snellman

Tietääkö potilas itse paremmin?

Väestötutkimuksissa osallistujia pyydetään usein arvioimaan yleistä terveydentilaansa viisiluokkaisella asteikolla erittäin hyvästä huonoon. Alun perin kysymystä käytettiin sosiaalitieteessä, kun lääkärintutkimuksiin ei ole ollut varaa mutta jotakin haluttiin terveydestäkin tietää. Neljännesvuosisata sitten alkoi näyttää siltä, että tämä itse arvioiduksi terveydeksi tai koetuksi terveydeksi nimetty mittari on vahva kuolleisuuden ennustaja, ja silloin kiinnostuivat myös epidemiologit ja lääketieteilijät. Tulos on sittemmin toistettu sadoissa tutkimuksissa: ne, jotka arvioivat terveytensä erittäin hyväksi elävät keskimäärin pidempään kuin ne, jotka pitävät terveyttään melko hyvänä; he taas elävät pidempään kuin ne, jotka arvioivat terveytensä keskinkertaiseksi, ja niin edelleen. Erot ovat säännönmukaisia ja portaittaisia.

Marja Jylhä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat