Kroonista lymfaattista leukemiaa sairastavien vasteet rokoteantigeeneille

Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on länsimaiden yleisin pahanlaatuinen verisairaus. Sitä sairastavat potilaat saavat herkästi infektioita. Infektiot ovat merkittävin KLL-potilaiden kuolemansyy. Potilaat saavat erityisen herkästi hengitystieinfektioita, kuten keuhkokuumeita (pneumonioita) ja nenän sivuonteloiden tulehduksia (sinuiitteja). Näitä infektioita esiintyy jo KLL:n varhaisvaiheessa. Streptococcus pneumoniae (pneumokokki) on merkittävin yksittäinen taudinaiheuttaja. Taudin myöhäisemmässä vaiheessa myös soluvälitteisen immuniteetin häiriöt lisääntyvät ja opportunistiset taudinaiheuttajat, kuten herpesvirukset ja sienet, tulevat yleisiksi.

Marjatta Sinisalo

Ihon T-solulymfooman geenitausta

Ihon T-solulymfoomat (cutaneous T-cell lymphoma, CTCL) ovat ryhmä imukudossyöpiä, joiden esiintyvyys on kasvussa erityisesti länsimaissa. Taudin syntymekanismit ovat suurelta osin tuntemattomat, diagnostiikka on vaikeaa ja siksi usein viivästynyttä eikä parantavaa hoitoa ole. Ihon T-solulymfooma ilmenee iho-oirein, vaikka syöpäsolut eivät ole iholla normaalisti esiintyviä soluja, vaan elimistön puolustusjärjestelmän soluja, jotka ovat tuntemattomasta syystä vaeltaneet iholle. Syöpäsolut ovat kypsiä T-auttajasoluja (Th-soluja) ja ilmentävät tyypin 2 immuunivasteelle ominaisia sytokiineja. Kromosomaalinen epästabiilius on tautiryhmän keskeinen piirre. Potilailla on lisääntynyt riski sairastua myös muihin syöpiin, erityisesti keuhkosyöpään ja non-Hodgkin-lymfoomiin.

Sonja Hahtola

Silmänpohjan ikärappeuman taustalla muutama suuren riskin geeni

Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava sairaus länsimaissa. Suomessa sitä esiintyy noin 40 prosentilla yli 70-vuotiaista. Se on silmän verkkokalvon tarkan näkemisen alueen sairaus, joka voi aiheuttaa näkökentän keskeiseen osaan laajan puutosalueen ja siten heikentää näkökykyä oleellisesti. Silmänpohjan ikärappeuman kiistattomia riskitekijöitä ovat ikä, perintötekijät ja tupakointi.

Sanna Seitsonen

Dyslipidemian esiintyvyys ja mahdolliset syyt elinsiirteen saaneilla lapsilla

Vuosittain keskimäärin 10-15 suomalaista lasta saa munuaissiirteen, 5 maksa- ja 5 sydänsiirteen edenneen munuaisten, maksan tai sydämen vajaatoiminnan vuoksi. Elinsiirteen saaneita lapsia on ollut Suomessa vuoden 2007 alkuun mennessä yli 300. Elintensiirtojen lyhytaikainen ennuste on erinomainen: yli 90 % lapsista selviytyy toimivan siirteen kanssa yli vuoden. Elinsiirteen saaneiden aikuisten pitkän ajan ennustetta huonontavat sydän- ja verisuonisairaudet. Veren rasva-arvojen poikkeavuudet (erityisesti korkea LDL-kolesterolitaso) on yksi keskeinen sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä.

Arja Siirtola

Hedelmöityshoidot lisääntyneet edelleen

Viime vuonna koeputkihedelmöityksellä alkunsa sai 3,4 prosenttia lapsista. Hedelmöityshoidot lisääntyivät lähes kymmeneksen.

Tyypin 2 diabeetikoille ei hyötyä verensokerin omaseurannasta

Verensokerin omaseuranta ei parantanut tyypin 2 diabeetikoiden hoitotasapainoa kahdessa brittitutkimuksessa. Sen sijaan sillä oli kielteinen vaikutus potilaiden elämänlaatuun.

Egyptiläislääkäreitä syytetään eettisistä rikkomuksista

Ihmisoikeusjärjestöt tuomitsevat homoseksuaalisuuden todistamiseksi potilaille tutkimuksia tehneet egyptiläislääkärit.

Kannattaako lääkärin antaa sv-tunnuksensa nettipalveluun?

Joissakin lääkäreille suunnatuissa nettipalveluissa kysytään rekisteröityessä nimen lisäksi lääkärin sv-tunnusta. Lääkärin on syytä harkita tarkkaan, mihin henkilökohtaisen tunnuksensa antaa.

CSI mallina sairaaloille?

Hollantilaiset ovat kokeilleet, löytyykö tv-sarjan tutkijoiden menetelmillä infektiovaaran kohtia sairaalassa.

Yllätystarkastus vankiloihin ja psykiatrisiin laitoksiin

Euroopan neuvoston tarkkailijat kiertävät paraikaa vankiloita ja psykiatrisia laitoksia Suomessa. Edellinen yllätystarkastus tehtiin viisi vuotta sitten.