Virtsarakon T1G3-karsinooma - mitä tehdä?

Virtsarakon T1G3 -karsinoomapotilaista kolmasosalle ei primääridiagnoosin ja hoidon jälkeen kehity residiivejä. Toisella kolmanneksella taudin eteneminen johtaa radikaaliin kystektomiaan ja kolmas kolmannes kuolee tautiin hoitomuodosta riippumatta. Menestyksellisen konservatiivisen hoidon kulmakiviä ovat tuumorin täsmällinen primääriluokitus ja progression varhainen tunnistaminen.

Ossi Lindell

Selkäkipu, tarttuva tauti?

Saksassa tehty luonnollinen vaikute-altistuskoe osoittaa, että länsimainen tapa sairastaa selkää todellakin "tarttuu". Tutkijat toteavat, että medialla ja sen välittämällä kuvalla sairauskäyttäytymisestä, selkäkipujen yleisyydestä ja sosiaalisista normeista on todennäköisesti merkittävä rooli selkäkipujen leviämisessä alueille, joilla niitä ei aiemmin ole yleisesti sairastettu.

Katariina Korkeila

KRAS ennakoi suolistosyövässä lääkehoidon tehoa

Kalliin ja toksisen syövän hoidon ohjaamiseksi kaivataan kipeästi testejä, jotka olisivat prediktiivisiä eli hoidon tehoa ennakoivia. Yksi tällainen testi voisi olla kasvaimen KRAS-mutaatiostatuksen määrittäminen.

Sirkku Jyrkkiö

Lasten äkillinen välikorvatulehdus: parasenteesiä ei saa kokonaan unohtaa

Dosentti Terho Heikkinen painotti Lääkärilehdessä 15/2008 (s. 1371-2) lasten äkillisen välikorvatulehduksen antibioottihoidon merkitystä. Näin kipuvaihe pysyy mahdollisimman lyhyenä. Jaan kirjoittajan huolen "Watchful waiting" -periaatteen yleistymisestä.

Tauno Palva

Wikipedian sijaan lääkärin pitäisi täydentää Terveyskirjastoa

Lääkärilehdessä 15/2008 oli kiinnostava artikkeli nettitietosanakirja Wikipediasta ja terveystiedon laadusta siinä (Tautisen paljon tietoa, s. 1358-60). Wikipediasta löytyi hyvää tietoa, mutta myös merkittäviä puutteita. On luonnollista, että Wikipedian periaatteella kootun tietosanakirjan laatu vaihtelee artikkelista toiseen.

Pertti Mustajoki

Jokainen lääkäri tarvitsee tietoa päihteistä

Jokainen lääkäri kohtaa päihteiden aiheuttamia oireita ja sairauksia työssään erikoisalastaan riippumatta, sillä arviolta joka neljäs mies- ja joka kymmenes naispotilas käyttää alkoholia terveyttään vaarantavalla tavalla. Päihteiden käyttö on yhteiskuntamme merkittävin terveysuhka (1). Alkoholi on Suomessa työikäisen väestön yleisin kuolemansyy (2,3), ja nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet (4).

Kaija Seppä, Hannu Alho

Parantajalle apua itsensä parantamiseen

Lääkärien työoloja ja vointia on seurattu kattavin kyselyin parin vuosikymmenen ajan. Alkoholin käyttö on noussut kaikissa kyselyissä esiin väestön keskivertokulutusta runsaampana, ja siihen on huolestuttavassa määrin liittynyt riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden käyttöä, psyykkisten oireiden itselääkintää, työuupumusta ja itsemurha-ajatuksia (1,2,3). Vuoden 2006 kyselyssä 32,7 % mieslääkäreistä ja 18,1 % naislääkäreistä arvioi käyttäneensä alkoholia ajoittain kohtuuttoman runsaasti. Mieslääkäreistä 34,3 % ja naislääkäreistä 10,6 % joi vähintään kerran kuussa itsensä humalaan, eli kerralla kuusi annosta tai enemmän (3).

Riitta Alaja

Syvät kaulainfektiot ja niiden hoito

Syvät kaulainfektiot ovat ryhmä harvinaisia, potentiaalisesti henkeä uhkaavia tiloja, joissa pään tai kaulan alueen paikalliset infektiot leviävät välikarsinaan tai ylöspäin kallon sisälle.

Kalle Aitasalo

Diabeettisten alaraajahaavaumien ylipainehappihoito Transkutaaninen happipaineen mittaus kliinisen päätöksenteon apuna

Alaraajahaavaumat ovat diabeteksen tavallisimpia ja vakavimpia komplikaatioita. Tällaisten haavaumien tärkeimmät syyt ovat neuropatia, iskemia ja pehmytkudosinfektio.

Juha Niinikoski, Tapani Rönnemaa, Minna Soinio, Hanna Laine, Matti Kaunisto, Erkki Kentala, Juha Perttilä

Pitkittyvän kivun tunnistaminen ja kuntouttava hoito ehkäisevät selkäkivun kroonistumista

Krooninen selkäkipu rajoittaa yksilön toiminta- ja työkykyä, kuormittaa terveyspalvelujärjestelmää ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia.

Nora Hagelberg, Anna Valjakka