77834 osumaa

Taskutilastot 2008 valmistuneet
Työikäisiä lääkäreitä Suomessa yli 17 600

Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2008 yhteensä 22 358. Heistä työikäisiä ja Suomessa asuvia oli 17 609. Eläkeikäisten lääkärien määrä kasvaa voimakkaasti ja se oli vuodenvaihteessa 3 600. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat laillistuksen Suomesta. Kaikki eivät hakeudu tänne töihin, joten Suomessa oleva lääkärityövoima on pienempi kuin laillistettujen lääkärien määrä.

Marit Henriksson

Lääkärilaskurin tilastot päivitetty

Lääkäriliiton verkkosivuilla toimii Lääkärilaskuri, jolla voi tehdä hakuja työikäisten lääkärien lukumäärästä iän, sukupuolen, erikoisalan, sairaanhoitopiirin tai työskentelysektorin mukaan. Lääkärilaskurissa on myös tietoja virkanimikkeistä sekä erikoistuneista ja tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneista. Jos lääkärillä on useamman erikoisalan oikeudet, laskuri tilastoi niistä vain uusimman.

Yhä suurempi osa lääketutkimuksesta tehdään kehitysmaissa

Helsinkiin kokoontuu maaliskuussa viitisenkymmentä Maailman Lääkäriliiton (WMA) asiantuntijaa valmistelemaan Helsingin julistuksen uudistamista. Julistus määrittelee ihmisellä tehtävien lääketieteellisten kokeiden eettiset periaatteet. Julistus on erityisen ajankohtainen kehitysmaissa, joissa aihepiiriä koskeva lainsäädäntö on puutteellinen. Suomen toiveissa on julistuksen selkiyttäminen.

Minna Seppä

Syöpäsolujen tuottama kasvutekijä lisää luun solujen ja syövän luustoetäpesäkkeiden muodostumista

Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että fibroblastikasvutekijä 8:lla (FGF-8) on uusi tehtävä luuta muodostavien solujen eli osteoblastien erilaistumisen säätelyssä. Luuta muodostavilla soluilla on tärkeä merkitys syövän leviämisessä luuhun. FGF-8 voi lisätä useaa eturauhassyövän luustoetäpesäkkeen muodostumisen vaihetta. Suurin osa tutkituista eturauhassyövän luustoetäpesäkkeiden potilasnäytteistä tuotti FGF-8:aa. FGF-8 lisäsi kokeellisen eturauhassyövän luustoetäpesäkkeen kasvua ja siihen liittyvää voimakasta luun hajoamista ja -muodostumista.

Maija Valta

Sarveiskalvohermojen toiminta taittovirhekirurgian jälkeen ja kuivasilmäisyysoireissa

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin sarveiskalvohermojen toimintaa ja morfologiaa taittovirhekirurgian (PRK ja LASIK) jälkeen sekä Sjögrenin oireyhtymään liittyvässä kuivasilmäisyydessä. Sarveiskalvon taittovirhekirurgian tiedetään vaurioittavan sarveiskalvon tuntohermoja, jotka ovat merkittäviä mm. kyynelnestetuotannon säätelyssä. Tavoitteena oli myös selvittää kyynelnesteen kasvutekijäpitoisuuksien yhteyttä taittovirhekirurgian (PRK) jälkeiseen haavan paranemiseen. Tutkimuksessa käytettiin kyynelnesteen kasvutekijäpitoisuuden määritystä, sarveiskalvon in vivo -konfokaalimikroskopiaa ja sarveiskalvon tuntomittausta.

Ilpo Tuisku

Lääkettä luovuttavat biohajoavat verisuonistentit

Verisuonisairauksien hoidossa uusimpia keksintöjä ovat lääkettä luovuttavat stentit, joiden on osoitettu vähentävän merkittävästi suonen uudelleenahtautumista onnistuneen hoidon jälkeen. Metallisten stenttien käyttöön liittyy ongelmia, joiden vuoksi biohajoavia stenttejä on alettu tutkimaan yhtenä uutena vaihtoehtona. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida prekliinisesti uuden lääkettä luovuttavan biohajoavan polylaktidista valmistetun verisuonistentin bioyhteensopivuutta, turvallisuutta sekä tehokkuutta.

Ilkka Uurto

Takrolimuusivoide soveltuuu vaikean atooppisen ihottuman pitkäaikaishoitoon

Atooppisen ihottuman hoito on perustunut 1950-luvulta alkaen kortisonivoiteisiin. Etenkin keskivaikeaa tai vaikeaa ihottumaa sairastavat joutuvat kuitenkin käyttämään niitä paljon ja ovat alttiita sivuvaikutuksille. Takrolimuusivoide on ensimmäinen paikallishoitolääke, joka sopii atooppisen ihottuman pitkäaikaishoitoon. Väitöskirjatyössä selvitettiin pitkäaikaisen takrolimuusivoidehoidon vaikutusta atooppista ihottumaa sairastavien potilaiden ihon stafylokokkikolonisaatioon, kollageenisynteesiin, ohuiden ihoalueiden, kuten silmäluomien, hoitoon sekä astman ja allergisen nuhan oireisiin ja löydöksiin.

Hannele Virtanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030