77834 osumaa

Stanssi käteen ja kipeän korvalehtikyhmyn kimppuun!

n Englantilaiskollegat ovat keksineet, mitä tehdä korvalehden kivuliaalle rusto-ihotulehdukselle. Kun seuraava potilas kipeine korvalehtikyhmyineen tulee vastaanotolle, voisi siis katsoa, minkä kokoiseen kertakäyttöstanssiin kyhmy mahtuu. Sen jälkeen korvalehden reuna ja pieni alue korvan takaa puudutetaan lidokaiinilla. Kyhmyn kohtaa porataan stanssilla suorassa kulmassa, kunnes päästään reilusti rustoon asti. Tämän jälkeen pala rustoineen leikataan irti saksilla tai veitsellä ja laitetaan fiksatiiviin patologille lähetettäväksi. Sitten otetaan samankokoisella stanssilla korvan takaa rasvaan asti ulottuva biopsia, joka ommellaan parilla knopilla ohuella langalla tarkasti paikalleen. Päälle asetetaan painesidos pariksi päiväksi. Julkaisussa näkyvät lopputulokset ovat kauniita.

Sirkku Peltonen

Onko rytmihäiriötahdistinpotilas vaarallinen liikenteessä?

Rytmihäiriötahdistimien käyttö äkkikuoleman estämiseksi yleistyy. Pääosa laitteista asennetaan sekundaaripreventiona, kun potilas on onnistuneesti elvytetty kammiovärinästä tai henkeä uhkaavan kammiotakykardiakohtauksen jälkeen. Yhä useammin rytmihäiriötahdistin kuitenkin asennetaan suuressa äkkikuoleman vaarassa olevalle potilaalle jo ennen ensimmäistä, henkeä uhkaavaa rytmihäiriötä. Autoilun kannalta on ongelmallista, että rytmihäiriötahdistin ei useinkaan estä kammiovärinän aiheuttamaa hetkellistä tajunnanhäiriötä ennen onnistunutta defibrillaatiota.

Juhani Airaksinen

Eturauhassyöpäpotilaan lantion imusolmukkeita ei tarvitse sädehoitaa

Lantion alueen imusolmukkeiden sädehoito on ollut tapana hoidettaessa suuren riskin eturauhassyöpäpotilasta. Kirjallisuudessa lantion hoidon hyödyllisyydestä ja haitoista on kuitenkin esitetty ristiriitaisia tuloksia. Ranskalaistutkimuksessa 444 eturauhassyöpäpotilasta (luokitus T1b-T3N0) satunnaistettiin saamaan lantion alueen sädehoito annokseen 46 Gy. Eturauhasen sädehoitoannos oli 66-70 Gy ja suuren riskin potilaille annettiin 6 kk:n neoadjuvantti hormonaalinen hoito. Viiden vuoden seuranta-aikana elossaolossa tai taudin etenemisessä ei ollut eroa ryhmien välillä. Hoitoryhmien välillä ei myöskään ollut eroa elämänlaadun tai sädehoidon aiheuttamien haittojen suhteen.

Sirkku Jyrkkiö

Kuka hoitaisi masentunutta?

Kun ihminen sairastuu depressioon, hän vaipuu alakuloon ja alkaa menettää kiinnostustaan elämään. Toimintakyky heikkenee sekä työssä että vapaa-aikana. Avuttomuuden ja toivottomuuden rinnalle nousee muitakin kielteisiä mielikuvia ja tunteita, usein myös kipua ja ärtymystä. Lopulta masentunut mieli alkaa suojautua kivettymällä. Ihminen jättäytyy syrjään ja käpertyy omiin oloihinsa. Masentunut lyö itseään ja syö omaa hyvinvointiaan.

Jouko Lönnqvist

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030