78147 osumaa

Hukassa itseltään

Ollessani taas lenkillä eräänä arki-iltana törmäsin sellaiseen huvittavaan havaintoon, että koko Suomi on jatkuvassa liikkeessä. Kello oli jotain neljän ja viiden välillä. Lukemattomat henkilöautot ryömivät hiljalleen loskan ja pakokaasun seassa kuskinsa kotia kohti, ja jalkakäytävillä liikkuvista ihmisistä suurimmalla osalla oli tuulipuku, kuten itselläni. Joillakin oli hieman arvokkaamman näköinen urheiluasuste, jota he tuskin itse nimittävät tuulipuvuksi, mutta he tekivät silti samaa kuin ihmiset tuulipuvuissa: juoksivat kuolemaa pakoon. Ei kuolema varmaankaan ollut heidän ajatuksissaan aineellistuneena ja terävänä, mutta toiminnan tarkoitus ei missään tapauksessa ollut edetä paikasta toiseen. Lenkkeilijä ei matkusta. Hän tehostaa aineenvaihduntaansa, polttaa rasvaa, kuntouttaa lihaksiaan ja haukkaa happea. Matka kulkee pisteestä A pisteeseen A. Se ei varsinaisesti ole fyysistä etenemistä: matka tapahtuu aineellisessa, mutta päämäärä on epäaineellinen.

Antti J. Saari

Terveyskeskuksen vuodeosaston kuormaa voi keventää
Aktiivinen hoito-ote lyhentää hoitojaksoa

Terveyskeskusten vuodeosastot ovat usein ylikuormittuneita, eikä niihin pystytä siirtämään potilaita erikoissairaanhoidosta. Lempäälän terveyskeskuksessa muutettiin vuodeosastohoitoa aktiiviseen, kuntouttavaan suuntaan ja yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa tiivistettiin jatkohoidon onnistumiseksi. Osastolle rakennettiin kuntosali ja henkilökuntaan palkattiin oma fysioterapeutti.

Assi Viskari, Mari Lemmetti, Jorma Kivekäs

Hypnoosista omintakeisesti

Suomalaiset hypnoositietokirjat ovat tähän asti olleet pääosin lääkärien ja psykologien kirjoittamia. Ensimmäinen oli hypnoosista väitelleen kirurgiylilääkäri Claës Cedercreutzin Parantava hypnoosi vuodelta 1971, uusin Duodecimin monikirjoittajainen oppikirja vuodelta 2004. Leo Hildenin teos vuodelta 1988 oli siinä määrin lääkärien kanssa tehdyn pitkän yhteistyön värittämä, ettei se suuresti eroa muista teoksista.

Hannu Lauerma

Katsaus plastiikkakirurgian historiaan

Kirja perustuu kahden kokeneen eläkkeelle jääneen plastiikkakirurgin, italialaisen Paolo Santoni-Rugiun ja brittiläisen Philip Sykesin, yhteistyössä kirjoittamaan katsaukseen plastiikkakirurgian historiasta. Kirjan aihe on hyvin laaja ja kirjoittajien tavoitteet ovat olleet kunnianhimoiset. Kirja on omistettu 1974 edesmenneelle, Italian plastiikkakirurgian isälle, Gustavo Sanvenero-Rossellille, joka aloitti arvokkaan historiallisen plastiikkakirurgisen kirjaston keräämisen 1930-luvulla. Ensimmäisen, 1500-luvulla elänyttä italialaista kirurgia Tagliacozzia koskevan, alkuperäiskirjoituksen hän oli hankkinut perheeltään salaa, koska se maksoi saman verran kuin asunto Milanossa siihen aikaan.

Outi Kaarela

Standardointi, tuotteistaminen ja terveydenhuollon johtaminen

Terveydenhuollon tuotteistaminen ja standardointi ovat muotia. Keskeinen huoli on usein, että palveluiden tasossa on vaihtelua, ei niinkään palvelujen taso sinänsä. Insinööri voi mitata vain sellaisen palvelun laatua, joka on standardoitu. Tuotteissa puhutaan yhä useimmin käyntimääristä, vaikka sen hölmöys on kaikille selvää. Ekonomi voi mitata vain sellaisen palvelun tehokkuutta, joka on tuotteistettu. Onneksi muodit tulevat Suomeen niin hitaasti, että pahimmilta ylilyönneiltä toivottavasti vältytään. Riskinä on, että tuotteistetaan ja standardoidaan väärin ja vääriä asioita, kun ei muutakaan osata.

Samuli Saarni

in memoriam: Lauri A. Pyykönen 1.1.1933-19.12.2007

Lauri Arvo Johannes Pyykönen syntyi lääkäriperheeseen Porissa 1933, kävi koulunsa Helsingissä ja tuli ylioppilaaksi vuonna 1953 Kallion yhteiskoulusta. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Lauri suoritti 1962 Helsingin yliopistossa, minkä jälkeen hän erikoistui psykiatriaan Helsingin yliopistossa, Lapinlahden sairaalassa vuosina 1964-66. Valmistuttuaan Lauri toimi Lohjalla Paloniemen sairaalan ylilääkärinä vuosina 1967-1971, ja Lohjan kasvatusneuvolan sivutoimisena lääkärinä hän oli kymmenisen vuotta.

Kaisu Eerikäinen, Kerstin Kronqvist, Matti Tuovinen, Musi Joukamaa

in memoriam: Eeva Kokko 17.3.1950-4.12.2007

Keuhkosairauksien erikoislääkäri, ylilääkäri Eeva Kokko kuoli vaikeaan sairauteen Seinäjoella 4. joulukuuta 2007. Hän syntyi ja kasvoi Honkajoella maaseutumiljöössä. Nuoruudessa biologia oli hänen kiinnostuksensa kohteena, mutta lopulta hän päätyi opiskelemaan lääketiedettä. Lääkäriksi hän valmistui Turussa 1977. Työuransa hän aloitti terveyskeskuslääkärinä Kortesjärvellä ja Lieksassa. Seinäjoen Keskussairaalaan hän tuli vuonna 1982 työskennellen ensin ihotaudeilla ja pitkään lastentaudeilla. Erikoisalakseen Eeva valitsi keuhkosairaudet, jonka spesialiteetin hän sai 1989. Kiinnostus allergologiaan johti suppean spesialiteetin tutkintoon 1995. Hallinnon pätevyyden hän suoritti 2005.

Leena Tuomisto, Eeva Anttila, Tiina Larsio, Selina Selin, Sinikka Tala

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat