Miksi rahoittajien lääke menestyy tutkimuksissa?

Lääkeinfo-palstalla julkaistun tutkimusprofessori Timo Klaukan ym. artikkelin Miksi rahoittajan lääke menestyy tutkimuksissa kilpailijaa paremmin? (SLL 48/2007, s. 4534- 6) tutkimusviittaukset ja artikkelin rakenne antavat vaikutelman tieteellisen tasapainoisesta katsauksesta aiheeseen. Kirjoituksessa on kuitenkin jätetty mainitsematta ilmeisimmät syyt esiteltyihin tuloksiin, vaikka niitä käsitelläänkin kirjoituksessa referoiduissa artikkeleissa.

Suvi-Anne Siimes

Kyse oli haamukirjoittajista eikä -potilaista

Kiitämme toimitusjohtaja Siimestä paneutumisesta kirjoitukseemme. Halusimme nostaa esiin tieteellisiin lääketutkimuksiin sekoittuvia kaupallisia tavoitteita, jotka saattavat vaikuttaa tutkimustuloksiin tai niiden julkaisemiseen. Esimerkkejä olisi ollut enemmänkin kuin kirjoituksessa toimme esiin. Siimes ei tähän pääkysymykseen ottanut kantaa.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Arja Helin-Salmivaara, Risto Huupponen

Pitäisikö syöpäkivun hyvä hoito taata lainsäädännöllä?

Syöpäkivun hoitoon ja saattohoitoon on panostettu Suomessa hyvin vaihtelevasti. Ihmiset ovat täysin eriarvoisessa asemassa: mikään laki tai säädös ei velvoita edes minimikriteerit täyttävän kivunhoidon järjestämiseen.

Eero Vuorinen

Leikkaus on tehokas hoito sairaalloiseen lihavuuteen

Sairaalloisen ylipainon yhteys moniin kroonisiin sairauksiin on kiistaton: siihen liittyy usein kohonnutta verenpainetta, tyypin 2 diabetesta, dyslipidemiaa, obstruktiivista uniapneaa, hypoventilaatiota, astmaa, hypertrofista kardiomyopatiaa, nivelkulumia, erilaisia tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, sappikivitautia, rasvamaksaa, jopa maksakirroosia sekä useita eri syöpiä (1). Metabolisen oireyhtymän komplikaationa esiintyy usein laajemminkin sydän- ja verisuonitauteja, jotka saattavat johtaa jopa ennenaikaiseen kuolemaan. Kukaan ei kyseenalaista näiden liitännäissairauksien hoitoa yhteiskunnan varoin, mutta jopa useilla kollegoilla näyttää olevan vaikeuksia hyväksyä itse päätekijän, lihavuuden tehokasta hoitoa.

Mikael Victorzon

Mitä alkalisen fosfataasin isoentsyymitutkimus kertoo?

Alkalisen fosfataasin (Afos) määritys on yksi vanhimmista kliiniseen diagnostiikkaan käytetyistä laboratoriotutkimuksista. Entsyymin seerumiaktiivisuuden nousu liitettiin jo 1930-luvulla sappistaasiin ja luustotauteihin (1). Sittemmin on osoitettu, että Afos voi esiintyä ihmisen plasmassa lukuisissa eri muodoissa, jotka voidaan selvittää isoentsyymitutkimuksella. Tämän tutkimuksen tärkeitä aiheita ovat edelleen luusto- ja maksatautien diagnostiikka ja seuranta, mutta tutkimusta käytetään paljon myös epäselvästä syystä suurentuneen Afos-tason kudosalkuperän selvittämiseen. Afos voi toimia myös kasvainmerkkiaineena (2,3,4).

Lasse Uotila

Psyykenlääkkeiden merkitys vanhuksen akuutissa sekavuusoireyhtymässä

Psyykenlääkkeet voivat laukaista äkillisen sekavuusoireyhtymän etenkin vanhuksilla, joilla sekavuuskynnys on muista syistä matala.

Esa Leinonen, Hanna-Mari Alanen

Endometriumin hyperplasia - yleinen vuotohäiriöiden aiheuttaja

Endometriumin hyperplasia syntyy kohdun limakalvon altistuessa pitkittyneelle estrogeenivaikutukselle esimerkiksi anovulaation takia.

Pirkko Peuranpää, Ralf Bützow, Mikko Loukovaara

Onko tietoisuustaitojen harjoittelulla terveysvaikutuksia?

- Tietoisuustaito-käsitteellä (mindfulness) viitataan hyväksyvään, tietoiseen läsnäoloon ja tietoisuuteen mielen tuottamista kokemuksista ja tulkinnoista.

Soili Lehto, Tommi Tolmunen

Tietoisuustaidon terapeutti laittaa itsensä likoon

Juhani Laakso on kognitiivinen psykoterapeutti ja psykoterapian kouluttaja. Hän on soveltanut tietoisuustaitoihin pohjautuvaa kognitiivista terapiaa (MBCT, Mindfulness Based Cognitive Therapy) ryhmämuotoisesti vuodesta 2002 alkaen, jolloin brittiläis-kanadalainen tutkijaryhmä julkaisi raporttinsa uusiutuvan depression hoidosta tällä menetelmällä.

Soili Lehto

Hammasperäisen infektion aiheuttama endokardiitti

Hammasperäisten infektioiden tiedetään lisääntyneen viime vuosina, ja vakaviin yleisinfektioihin johtaneita tapauksia hoidetaan suu- ja leukakirurgian klinikoilla joka viikko.

Jouni Soinila, Seppo Voutilainen