Kitarisan poistokäytäntö istuu sitkeässä kuin korvatulehdus

Suomessa poistetaan kitarisat vuosittain jopa 10 000 lapselta, vaikka Käypä hoito -suosituksen mukaan poistolla ei ole merkittävää tehoa otiittien ehkäisyssä. Nyt tuore väitöstutkimus vahvistaa saman. Sairaalalääkäri Sari Hammarén-Malmi totesi, ettei alle 4-vuotiaiden kitarisaleikkaus vähentänyt korvatulehdusten uusimisia.

Maira Palosuo

Mielenterveyspotilaiden hammashoitoa tutkitaan pääkaupunkiseudulla

Keravalla ja Vantaalla tutkitaan mielenterveyspotilaiden hammashoidon tarpeita. Keravalla selvitetään nuorten mielenterveyspotilaiden suunhoidon tarvetta sekä palvelujen käyttöä ja Vantaalla puolestaan tutkitaan mielenterveystyötä tekevän henkilöstön tietoja suun terveydestä.

Janne Ora

Perindopriili hyödyllinen Marfanin syndroomassa?

Marfanin oireyhtymää sairastavan potilaan aortta on normaalia jäykempiseinäinen, mikä altistaa aortan aneurysmaattiselle laajenemiselle ja dissekoitumalle. Beetasalpaajalla voidaan vähentää aortan seinämään kohdistuvaa mekaanista kuormitusta ja ilmeisesti myös vähennetään ruptuuran vaaraa. Useat kokeelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että reniini-angiotensiinijärjestelmällä on merkittävä vaikutus tautiprosessiin ja ACE:n estäjillä tai sartaaneilla voidaan vaikuttaa edullisesti taudin patofysiologiaan.

Juhani Airaksinen

Työ rasittaa miehen, perhe naisen sydäntä

Useissa väestötutkimuksissa on havaittu, että työstressi lisää sepelvaltimotaudin riskiä. Valtaosa infarktin kokeneista palaa takaisin työelämään. Miehiä koskeneessa tutkimuksessa sydäninfarktin jälkeen työhön palanneilla työstressi ennakoi uutta sydänkohtausta, mutta naisilla tällaista yhteyttä ei ilmennyt. Sen sijaan naisilla perheeseen liittyvä stressi lisäsi uuden sydänkohtauksen riskiä.

Raimo K. R. Salokangas

Mikä sidos krooniseen haavaan?

Krooniset haavat paranevat paremmin kosteassa ympäristössä kuin kuivana ilman kanssa kosketuksissa. Tämän takia uusia, tietyille haavatyypeille tarkoitettuja sidoksia kehitetään jatkuvasti. Vaikka krooniset haavat ovat yleisiä ja niiden hoitoon tarvitaan paljon työtä ja euroja, haavasidosten toimivuudesta ei vieläkään ole riittävästi tutkimustietoa.

Sirkku Peltonen

Keittosuolainfuusio albumiinin sijaan akuutin aivovamman ensihoidossa

Akuutissa aivovammassa keittosuolainfuusion on uskottu korjaavan verivolyymin menetystä, lisäävän plasman osmolaarisuutta ja vähentävän turvotusta. Albumiinin on puolestaan ajateltu ehkäisevän nesteen valumista verisuonista aivokudokseen. Tutkimusnäyttö näiden hoitojen vaikuttavuudesta on puutteellista ja osin ristiriitaista.

Jaana Suhonen

Tiheä PSA-seulonta ei liene väestötasolla tarpeellista

Vielä 20 vuotta sitten vain 5 % uusista eturauhassyövistä todettiin pelkästään kohonneen PSA-arvon takia ohjelmoitujen tutkimuksien perusteella. Nykyään yli puolet uusista eturauhassyövistä diagnosoidaan oireettomilla potilailla, joilla sattumalöydöksenä todetaan kohonnut PSA-arvo. Satunnainen eturauhassyöpäseulonta on vallannut merkittävän jalansijan käytännössä, vaikka näyttö seulonnan kuolleisuutta vähentävästä tehosta puuttuu.

Sirkku Jyrkkiö

Väkivaltaista potilasta rajoittava henkilökunta joutuu lain harmaalle alueelle

Arno Vuoren ja Jukka Kärkkäisen artikkeli Ilman ajanvarausta -palstalla (SLL 41/2007, s. 3758-9) tuo selkeästi esiin lain mahdollistamat vähäiset keinot väkivaltaisen potilaan vapauden rajoittamiseen.

Jyrki Heikkilä

Virtsatieinfektioidenkin hoito kuuluu lääkäreille

Parin vuosikymmenen aikana virtsatieinfektioiden hoitokäytännöt ovat muuttuneet rajusti, voisi sanoa äärimmäisyydestä toiseen. Vielä 1980-luvun lopulla akuutin virtsatieinfektion hoito kesti ainakin kaksi viikkoa. Potilaita moitittiin, jos he eivät syöneet koko määrättyä kuuria loppuun - moni "kaukaa viisas" potilas nimittäin jätti muutaman sulfatabletin pahan päivän varalle ja otti ne oireiden uusiutuessa. Uhkaavalla munuaistaudilla peloteltiin. Toistuvissa infektioissa suositeltiin pitkiä, jopa elinikäisiä estohoitoja. Pitkäaikainen estolääkitys oli myös erityiskorvattava.

Heikki Saha

Pitkäaikaissairaan nuoren aikuistuminen on yhteinen haaste

Kun lapsi sairastuu pitkäaikaissairauteen, usein jo diagnosointivaiheessa vanhemmat kyselevät sairauden vaikutusta aikuisuuteen. Lapsi pohtii sairauden aiheuttamaa haittaa ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Lastenlääkärien haaste onkin koko kehityskaaren ajan lisätä lapsen ymmärrystä sairaudesta ja sen hoidosta, saada hänet oivaltamaan, kuinka hän voi itse edistää terveyttään, ja kannustaa kertomaan sairauteen liittyvistä asioista. Aina tähän ei päästä - jokainen on kohdannut nuoria aikuisia, joiden vanhemmat edelleen kertovat ja tulkitsevat potilaan voinnin.

Kaija-Leena Kolho, Eero Jokinen