Tytöt, pojat ja koulunkäynti

Helsingin Sanomien NYT-liite kysyi pyhäinpäivän aattona, kumman elämä on helpompaa, miehen vai naisen. Ainakin koulunkäynnissä näyttäisi olevan hyötyä siitä, että on syntynyt tytöksi. Tytöt menestyvät suomalaisessa peruskoulussa paremmin kuin pojat. Ero on selkeästi näkyvissä jo ala-asteen kolmannella luokalla ja kasvaa koulunkäynnin edetessä, kunnes yläasteen viimeisessä todistuksessa, jolla siirrytään seuraavan asteen opintoihin, on ero väestötasolla tilastollisesti merkitsevä kaikissa oppiaineissa. Ero on pienin matematiikassa mutta siinäkin tyttöjen eduksi, ja äidinkielessä tyttöjen ja poikien arvosanojen keskiarvon ero on kokonainen numero.

Liisa Keltikangas-Järvinen

Lääkäreiden näkemykset terveydenhuoltojärjestelmästä Hoitotakuujärjestelmä on tuonut riittävästi resursseja harvojen lääkäreiden mielestä

Tarkoituksena oli selvittää lääkäreiden näkemyksiä terveydenhuoltojärjestelmän toimivuudesta, resursseista ja omavastuuosuuksista.

Arttu Saarinen

Samanaikaisen mielenterveys- ja päihdeongelman hoitoon on kehitetty integroitu arviointimalli Tärkein tieto

Kaksoisdiagnoosi psykiatriassa viittaa samanaikaiseen mielenterveyden häiriöön ja päihdeongelmaan.

Olli Kampman, Antero Lassila

Lapsen ja perheen laaja hyvinvointiarvio vähentäisi katastrofien vaaraa

Lapsen ja hänen perheensä pitäisi päästä määräaikaiseen hyvinvointiarvioon neljä kertaa perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen aikana. Arvio tulisi tehdä hallinnonalojen ja ammattiryhmien yhteistyönä. Olennaista on myös huomata, että opiskeluhuolto on lasten ja nuorten työsuojelua ja työterveyshuoltoa, ja siksi siitä pitäisi säätää eri hallinnonalat ja muut toimijat yhdistävä opiskeluhuoltolaki.

Matti Rimpelä

Huimaava vertigo

Huimaako? -kirjan takakannessa on varsin osuvasti kuvattu kirjauutuuden sanoma ja sisältö: "Huimaus on kansantauti. Joka kymmenes meistä hakeutuu jossain elämänsä vaiheessa lääkäriin huimauksen vuoksi. Potilaalle huimaus on pelottava ilmiö, ja monelle lääkärille vaikeasti selviteltävä vaiva. Kuitenkin suurin osa huimauksista on hoidettavissa. Neurologi Mikael Ojala on laatinut ensimmäisen suomenkielisen käsikirjan huimauksen syistä, tutkimisesta, hoidosta ja ennusteesta. Kirja on tarkoitettu potilaille ja heidän omaisilleen, mutta antaa hyödyllistä tietoa myös lääkäreille, fysioterapeuteille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille."

Jaana Suhonen

Mikä meitä naisia oikein vaivaa?

Meille kaikille on viimekuukausien palkkaneuvotteluissa tullut varmasti harvinaisen selväksi, että naisten euro on 80 senttiä. Naiset ovat lisäksi Suomessa kaltoin kohdeltu ihmisjoukko, jota palkkakysymyksissä aina painetaan alaspäin. Nytkin säädettiin laki, jolla naiset velvoitetaan potilasturvatyöhön - miehiähän näin ei voi kohdella, eihän? Miesten kanssa oltaisiin varmasti jo neuvoteltu ja sopukin olisi saatu, niinhän? Ja kukaan ei muista, että rajavartioliiton työtaistelussa (erityisen naisvaltainen ala?) oltiin pari vuotta sitten säätämässä samanlaista lakia, joka vedettiin takaisin sovun synnyttyä.

Susanna Wilén

Uutta tietoa nukutusaineiden vaikutuksista ihmisen aivoissa

Nukutusaineita on lääketieteessä käytetty jo yli 150 vuoden ajan, mutta niiden vaikutusmekanismeja ihmisen aivoissa ei tunneta. Tässä tutkimusprojektissa saatiin täysin uudenlaista tietoa mekanismeista, joilla nukutusaineet aiheuttavat nukutuksen. Vastaavia tutkimuksia juuri ei ole aikaisemmin tehty. Erityisen tärkeitä näistä tutkimustuloksista tekee se, että uusi tieto saatiin tutkimalla elävän ihmisen aivoja eikä solu- tai eläinkokeista.

Elina Salmi

Aspergillus fumigatus -homesienen ja vioittuneiden PVC-materiaalien hengitystievaikutukset

Tutkimusten mukaan altistuminen kosteusvauriorakennusten sisäilman mikrobeille aiheuttaa erilaisia oireita, erityisesti hengitystieoireita ja jopa kroonisia sairauksia, kuten astmaa. Samoin tiedetään polyvinyylikloridin (PVC) hajoamistuotteille altistumisen aiheuttavan ihmisille hengitystieoireita. Polyvinyylikloridia käytetään esimerkiksi pinnoitemateriaaleissa.

Harri Stark

Sindbis-virus ja pogostantauti

Pogostantauti on virusinfektio, joka ilmenee ihmisellä nivel- ja ihottumaoirein. Noin 5 % suomalaisista on sairastanut infektion. Tautia esiintyy syyskesällä, sillä ilmeisesti loppukesän hyttyslajit siirtävät viruksen ihmiseen. Spesifistä hoitoa tai rokotetta tautiin ei ole. Tauti löydettiin vuonna 1974 Ilomantsissa ja potilaiden vasta-ainetutkimukset osoittivat, että taudinaiheuttaja on läheistä sukua Sindbis-virukselle. Tätä virusta esiintyy Euraasiassa, Afrikassa ja Oseaniassa, mutta ihmisten tautitapauksia lähinnä vain Pohjois-Euroopassa, etenkin Suomessa. Pogostantauti on puhjennut satojen tai tuhansien potilaiden epidemiaksi täsmälleen seitsemän vuoden välein. Viimeisin epidemia oli syyskesällä 2002, jolloin diagnosoitiin 600 tapausta. Tämä väitöskirjatutkimus pohjautuu suurelta osin vuoden 2002 pogostantautiepidemian aikana koottuun näyte- ja potilasaineistoon. Potilaita seurattiin akuutin vaiheen jälkeen kolmen vuoden ajan.

Satu Kurkela

Asumismuoto ja terveyserot

Kuten muissakin Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan maissa ja Australiassa, Suomessa on tapahtunut selvä demografinen muutos viime vuosikymmenien aikana. Yhä pienempi osuus väestöstä elää avioliitossa, ja vastaavasti avoliitossa ja yksin asuvien osuudet ovat kasvaneet. Virallinen siviilisääty ei enää heijasta yksilön asumismuotoa, sillä naimattomat, eronneet ja lesket saattavat asua yksin tai avopuolison, lasten, vanhempien, sisarusten tai sukuun kuulumattomien henkilöiden kanssa. Niinpä viralliseen siviilisäätyyn verrattuna asumismuoto saattaa selvemmin heijastaa ihmisten välisiä sosiaalisia siteitä ja terveyttä. Tämän tutkimuksen yleisenä tavoitteena oli lisätä tietämystä asumismuodon mukaisten terveyserojen suuruudesta, kehityssuunnista ja määräävistä tekijöistä suomalaisessa työikäisessä väestössä.

Kaisla Joutsenniemi