77847 osumaa

Sosiaaliryhmien väliset elinajanodote-erot ovat pysyneet suurina 2000-luvulla

Vuonna 2001 hyväksytyn Terveys 2015 -kansanterveysohjelman yhtenä tavoitteena on sosiaaliryhmien välisten elinajanodote-erojen pienentäminen. Artikkelissa esitetään uusia tuloksia sosiaaliryhmien elinajanodotteista vuoteen 2005 saakka ja analysoidaan, miten eri kuolemansyyt ovat vaikuttaneet elinajanodotteiden muutoksiin eri sosiaaliryhmissä.

Tapani Valkonen, Pekka Martikainen, Hanna Remes

Kardiologien runkokoulutusta kehitettävä tukemaan yleisosaamista

Erikoislääkärikoulutuksen arviointiraportissa (1) esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen johtaisi sekä koulutettavien että sydänpotilaiden aseman heikentymiseen, toteavat kardiologian alan kouluttajat. Ehdotettujen muutosten sijaan nykyistä koulutusta tulisi kehittää tukemaan keskussairaaloiden yleisosaamista ja päivystysvalmiutta.

Heikki Huikuri, Juhani Airaksinen, Juha Hartikainen, Kari Niemelä, Markku Nieminen, Keijo Peuhkurinen, Timo Mäkikallio

Kosketusta, vuorovaikutusta ja fysiologiaa ei voi ulkoistaa

En voi mitään sille, että käytännön maalaislääkärinä minua nolottaa kohtuullisesti kohdatessani nykyään aina vain kiireisemmällä vastaanotollani selkä- tai niskavaivaisen potilaan. Mitäpä minulla on hänelle tarjota? Tietenkään ei pidä aliarvioida erotusdiagnostista näkökulmaa ja siihen vuosien myötä mahdollisesti kehittynyttä harjaantumista. Mutta mitä tapahtuu tämän jälkeen?

Tapani Kiminkinen

PARAS-hankkeellako parasta?

Kuntaliitto on julkistanut Paras-analyysin ensimmäiset havainnot perustuen kuntien selvityksiin ja toimeenpanosuunnitelmiin sekä kaupunkiseutusuunnitelmiin 31.8.2007. Kuntien yhdistymispäätöksiä on (11.9.2007) 13 ja yhdistyviä kuntia 44. Käynnissä olevia kuntajakoselvityksiä kahden kunnan kesken on 15, kolmen kunnan selvityksiä 6, neljän kunnan selvityksiä 6 ja lisäksi kolme 4-5 kunnan selvitystä. Käynnissä on siis yhteensä 30 selvitystä ja niissä mukana 88 kuntaa.

Helena Nukari

Tanskassa ja Norjassa valinnanvapaus sekä potilaalla että lääkärillä Ammatinharjoittajamallin kääntöpuolena tavoitettavuuden vaatimus

Suomessa moni katsoo kaihoten Tanskaan ja Norjaan, joissa perusterveydenhuolto on rakennettu listautumismallin varaan, ja lääkärit työskentelevät ammatinharjoittajina, eivät virkamiehinä. Esille nostetaan usein se, että Norjassa 2000-luvun alun järjestelmäuudistus poisti lääkäripulan nopeasti. Täysin ongelmatonta elo naapureissa ei kuitenkaan ole. Aiheesta keskusteltiin Lääkäritalossa viime viikolla, kun pohjoismaisten liittojen edustajat kokoontuivat Helsinkiin.

Minna Seppä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030