77863 osumaa

Tolvaptaani, selektiivinen V2-reseptoriantagonisti hyponatremian hoitoon

Hyponatremia on yleisin elektrolyyttihäiriö sairaalapotilailla. Sydämen vajaatoimintaa ja maksakirroosia sairastavilla potilailla hyponatremia (S-Na < 135 mmol/l) ennustaa kuolleisuutta, mutta on yleensä vaikea korjata eikä siihen löydy tehokkaita lääkkeitä. Tolvaptaani on uusi oraalinen selektiivinen vasopressiini V2-reseptoriantagonisti, joka lisää elektrolyyttivapaan veden poistumista munuaisista.

Camilla Schalin-Jäntti

Googlaten diagnoosiin

Internetissä on julmetusti tietoa. Nyt selvitettiin, voisiko lääkäri saada apua diagnoosin tekemiseen näppäilemällä keskeiset oireet hakukoneeseen, esimerkiksi Googleen. Kimmoke tutkimukseen tuli ensin New England Journal of Medicine -lehdestä, jossa kerrottiin lääkäristä, joka oli ällistyttänyt kollegansa lataamalla ongelmapotilaalle diagnoosin suoralta kädeltä. Lääkäri tunnusti, että diagnoosi tuli Googlesta. Toinen kokemus oli peräisin praktiikasta: potilaana oli vesipalloa pelaava poika, jolla oli vena subclavian tromboosi. Kun lääkäri selitti potilaan isälle hyytymän moninaisia syitä, isä puuskahti pojan ilmiselvästi potevan Paget-von Schröderin oireyhtymää. Isä myös selvitti lääkärille tilan patofysiologian ja oikean hoidon. Ei ihme, että tuli halu tutkia googlauksen käyttökelpoisuutta diagnostiikassa.

Heikki Arvilommi

Pitkän terveen elämän salaisuus - taas kerran terveet elintavat

Pitkän terveen elämän salaisuutta on tutkittu Yhdysvalloissa ja Japanissa syntyneiden miesten kohorttiaineiston avulla. Miehiä on seurattu 1960-luvun puolivälistä lähtien rekisteritietojen ja seurantatutkimusten - joista viimeisin tehtiin vuonna 2005 - avulla. Analyyseihin poimittiin miehet, jotka olivat alkututkimuksessa terveitä. Lopputarkastelussa miehet jaettiin "ei selviytyjiin", jotka siis olivat kuolleet, "normaaleihin selviytyjiin" ja "erinomaisesti selviytyneisiin". Normaaleja selviytyjiä olivat ne, joilla loppututkimuksessa oli jokin krooninen sairaus ja erinomaisesti selviytyneitä ne, jotka olivat edelleen terveitä, eli heillä ei ollut kroonisia sairauksia eikä merkittäviä kognitiivisia häiriöitä. Seurantaa jatkettiin joko kuolemantapaukseen tai 85. ikävuoteen saakka.

Tiina Laatikainen

Synnytyksen jälkeinen masennus suvuittaista

Aiemmin sairastettu masennus ja lähisuvun masennukset lisäävät synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä. 120 masennuksen sairastaneen sisarusparin tutkimuksessa heitä seurattiin synnytyksen jälkeen. Jos sisarella oli esiintynyt synnytyksen jälkeinen masennus, oli indeksihenkilön riski sairastua siihen ensimmäisen synnytyksen jälkeen 42 %. Jos taas sisarella ei masennusta synnytyksen jälkeen ollut, oli riski vain 12 %. Lähisuvun masennus siis lisää riskiä sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Riski oli suurin ensimmäisen 4 viikon aikana synnytyksen jälkeen. Tutkimuksen perusteella synnyttäneitä äitejä tulisi tavata neuvolassa jo synnytyksen jälkeisen ensimmäisen kuukauden aikana. Nopea tapaaminen on tarpeen erityisesti silloin, jos äidillä tai hänen lähisuvussaan on esiintynyt masennusta.

Raimo K. R. Salokangas

Tieteellinen näyttö hormonihoidon hyödyistä ja haitoista on ristiriitaista

Suomen Lääkärilehdessä ja muissa ammattilehdissä on puollettu hormonihoidon käytäntöjä ja kritisoitu Elina Hemminkiä. Ilman perusteluja on vaadittu, että vain potilasta hoitava henkilö voi tehdä kliinistä tutkimusta ja esitetty, että kirjoituspöytätutkijan tulokset ovat epäilyttäviä. Tieteellisesti moitteettomissa kliinisissä kokeissa subjektiivista elementtiä, mm. hoitosuhdevaikutusta, päinvastoin poistetaan.

Matti Hakama

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030