Euroopan komissio kielteinen lääkkeiden suoramainontaan

Yritys- ja teollisuuskomissaari Günter Verheugen on vahvistanut, ettei Euroopan komissio harkitse keskustelun uudelleen aloittamista reseptilääkkeiden suoramainonnasta yleisölle. EU:n seniorivirkamiesten on sanottu valmistelevan toimenpiteitä mainonnan sallimiseksi Yhdysvaltojen tapaan, kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2006;61:4600). EU haluaa silti, että potilaille jaetaan lääkkeistä informaatiota esimerkiksi internetin välityksellä. Samalla todetaan, että informaation ja mainonnan välinen raja jää epäselväksi. Komissio valmistelee puitesäännöstöä lääkeinformaation rajoista yhteistyössä Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston kanssa. Käsittelyyn ja lausunnoille ehdotus tulee seuraavan vuoden alussa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kliiniset tutkimukset kriittisessä tarkastelussa

Alankomaiden ulkoministeriön rahoittama tutkimuslaitos on arvioinut 22 eri puolilla maailmaa tehtyä kliinistä tutkimusta, joiden se väittää olleen epäeettisiä. Eniten ongelmia oli tutkimukseen osallistuville ennakkoon jaetussa informaatiossa, jonka perusteella tietoon perustuva suostumus saatiin. Muita ongelmia olivat tutkimuksien vähäinen läpinäkyvyys ja puuttuvat vertailututkimukset vallitseviin hoitoihin. Raportti nostaa esiin mm. Novo Nordiskin 32 maassa tekemän insuliiniherkistäjä ragaglitatsarin tutkimuksen, joka käynnistyi Intiassa ennen kuin toksisuustutkimukset eläimillä olivat valmistuneet. Niissä aine näytti aiheuttavan kasvaimia, ja aineen jatkokehittelystä luovuttiin. Novartiksen leukemialääke imatinibin (Glivec/Gleevec) tutkimuksen päätyttyä siihen Hong Kongissa osallistuneet 53 potilasta eivät saaneet lääkettä jatkohoitoon kohtuullisella hinnalla. Yhdysvaltojen FDA edellytti histamiinista (Maxamine) Maxim Pharmaceuticalilta ennen tutkimuksia ihmisellä vielä lisätutkimuksia eläimillä. Sen seurauksena kliininen tutkimus siirrettiinkin Venäjälle ilman, että sikäläisille tutkijoille kerrottiin lisätutkimusvaateista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Eettisen neuvottelukunnan jäsenillä eturistiriitoja

Yhdysvalloissa sadan eettisen toimikunnan ja niiden 890 jäsenen keskuudessa tehty tutkimus osoitti, että 36 %:lla oli ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana yhteistyötä lääketeollisuuden kanssa (mm. työ-, konsultaatio- tai esitelmöintiyhteys tai rojaltin saanti). Noin kolmannes ei tiennyt, että toimikuntatyö edellytti eturistiriidan ilmoittamista tai uskoi, ettei sellaista menettelyä ollut olemassa. Toimintavuoden aikana kyseisistä jäsenistä 78 oli tarkastanut tutkimussuunnitelman, jonka rahoittajaan heillä oli eturistiriita tai rahoittajana oli kilpailijayritys. Heistä 58 % ilmoitti aina eturistiriitansa, mutta 36 % osallistui silti äänestykseen. Loput ilmoitti eturistiriitansa joskus (11 %), harvoin (11,5 %) tai ei koskaan (23 %). Tutkijat toteavat, että teollisuus on vahvasti motivoitunut kehittämään uusia hoitoja, ja tutkimushenkilöt ovat kiinnostuneita osallistumaan vapaaehtoisina kliinisiin tutkimuksiin. Eettisen toimikunnan tulee pystyä arvioimaan täysin puolueettomasti tutkimukseen liittyvät edut ja mahdolliset haitat.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Syöpäpotilaat eivät piittaa tutkijan eturistiriidoista

Noin 90 % syöpälääketutkimuksiin osallistuneista 253 potilaasta piittasi vähän tai ei lainkaan tutkijan tai tutkimuslaitoksen taloudellisista yhteyksistä tutkimuksen rahoittajana toimineeseen teollisuuteen. Potilaat luottivat tutkijalääkäriinsä ja näkivät sidokset teollisuuteen myönteisenä, koska näin päästiin soveltamaan uusimpia hoitoja. Kuitenkin 35 % potilaista halusi tietoa tutkijan taloudellisista eturistiriidoista ja 32 % edellytti tämän kertomista eettiselle toimikunnalle. Tutkimuksen tehneet katsovat erityisesti syöpäpotilaiden luottavan lääkäriinsä ja kysyvät, löytyisikö sama luottamus, jos tutkimus kohdistuisi kroonisiin ja henkeä uhkaamattomiin sairauksiin, kuten esimerkiksi nivelsärkyihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Yskänlääkkeestä kuolemantapauksia Panamassa

WHO on saanut Panamasta ilmoituksia akuuttiin munuaisten toimintavajaukseen menehtyneistä yskänlääkkeen käyttäjistä. Siirappivalmisteessa oli liuottimena dietyleeniglykolia, joka on tunnetusti erittäin munuaistoksinen aine. Vuosien varrella on menehtynyt useita satoja potilaita, kun dietyleeniglykolia on virheellisesti käytetty propyleeniglykolin sijasta lääkkeessä liuottimena. Ensimmäinen tunnettu onnettomuus tapahtui Yhdysvalloissa vuonna 1938 (105 kuolemantapausta), ja se johti mm. maan lääkevalvontalainsäädännön laatimiseen. Sen jälkeen aineeseen on kuollut ihmisiä mm. Bangladeshissa, Haitissa ja Intiassa. Tuoreimmat tapaukset ovat Kiinasta, jossa kuolleita on ollut tänä vuonna 9.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Toistuuko stimulanttilääkkeiden historia?

Kaikkien stimulanttilääkkeiden määräämiseen vaaditaan Suomessa huumausaineresepti. Tämä hankaloittaa tietyssä määrin niiden käyttöä ADHD:n hoidossa. On syytä palauttaa mieleen, miksi ja miten tähän on jouduttu.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Diabeetikon selkäkipu - tapauksen ratkaisu

55-vuotiaalla hoitajalla on ollut tyypin 2 diabetes jo kaksikymmentä vuotta ja sen komplikaatioina nefropatia, neuropatia ja retinopatia mikrovaskulopatian osoituksena. Klaudikaatio- tai angina pectoris -tyyppisiä oireita hänellä ei ole ollut, ja jalkojen magneettiangiografiassa kaikki suonet olivat auki arteria popliteaan saakka. Viime vuoden aikana ongelmana on ollut Charcot'n niveleen liittyvä jalkapohjan infektoitunut haavauma. Potilaalle kehittyi selluliitti ja osteiitti, jota hoidettiin pitkäaikaisella klindamysiinin ja siprofloksasilliinin yhdistelmällä. Haavasta oli kertaalleen kasvanut MRSA. Ajoittain ilmaantuvaan selkäsärkyyn hän käytti tulehduskipulääkkeitä.

Anneli Lauhio, Minna Tahvanainen, Elina Kolho, Raili Kauppinen

Tyytyväisten tyrannia

Toistuvasti esitetty ihmettely kuuluu: miten on mahdollista, että köyhien määrä Suomessa jatkuvasti lisääntyy, vaikka taloutemme on ollut tasaisessa kasvussa jo toistakymmentä vuotta? (Köyhyys määritelty EU-kriteerien mukaisesti: tulot alle puolet EU:n keskitulotasosta.)

Claes Andersson

Lääkärivaje ja ostopalvelut kasvoivat edelleen

Lääkärivaje on kasvanut perusterveydenhuollossa vuosittain. Kunnilla on ollut vaikeuksia rekrytoida lääkäreitä terveyskeskuksiin. Työvoiman vuokraus on helpottanut terveyskeskusten lääkärivajetta.

Piitu Parmanne, Jukka Vänskä

Lähete erikoissairaanhoitoon Lääkäripaneelin arvio lähetteiden laadusta, seuraamuksista ja niiden tuottamasta hyödystä potilaalle

Erikoissairaanhoitoon lähetetään potilaita, joiden oikea paikka olisi perusterveydenhuollossa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveyskeskuksesta erikoissairaanhoitoon lähetetyn potilaan lähetteen tuottamat seuraamukset, saatu hyöty ja siihen yhteydessä olevat tekijät.

Markku Puhakka, Olli-Pekka Ryynänen, Pertti Palomäki, Veijo Anttonen, Risto Jukola, Jorma Takala