77863 osumaa

Hormonitutkimuksen pelottelemat naiset tarvitsevat oikeaa tietoa

Stakesin tutkimusprofessorin Elina Hemmingin johtamasta virolaisnaisten hormonikorvaushoitotutkimuksesta on noussut julkinen keskustelu, jota on käyty myös Suomen Lääkärilehdessä (Matti Uhari, SLL 46/2006 s. 4805; Elina Hemminki 48/2006 s. 5021; Tomi Mikkola SLL 48/2006 s. 5021). Hemmingin tutkimukseen liittyvä kritiikki kohdistuu ennen kaikkea väärään tiedottamiseen: tiedotusvälineiden harhauttamiseen ja vaihdevuosi-ikäisten naisten pelotteluun niiden välityksellä. Kyseessä onkin ehkä tämän vuosikymmenen suurin lääketieteellisen tutkimuksen tiedottamisskandaali.

Anssi R. A. Sovijärvi

Valtimonkovettumistauti, magnesium ja pii

Leskinen ja Saha käsittelivät arikkelissaan valtimonkovettumistautia kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa (SLL 44/2006, s. 4579-84). Artikkelissa ei käsitelty lainkaan magnesiumia. Kuitenkin hakusana "magnesium arteriosclerosis" antoi 5.11.2006 PubMedissa 269 viitettä (mm. 1), ja "magnesium atherosclerosis" 178 viitettä. PubMedissa on kuvattu useita mekanismeja, miksi magnesium voisi olla hyödyllinen. Myös kroonisessa munuaistaudissa hypermagnesemian on havaittu ilmeisesti hidastavan ateroskleroosin kehitystä (2).

Timo Töysä

GBS-infektioiden torjuntamallista apua myös ennenaikaisten synnytysten vähentämisessä

Outi Lyytikäisen ym. artikkeli (SLL 45/2006, s. 4821-4) vastasyntyneen GBS-infektioiden ehkäisystä on enemmän kuin tervetullut. Oppi siitä, että emätineritteen viljely on sama kuin ottaisi näytteen katuojasta, on auttamattomasti vanhentunut ja sovinistinen. Sukupuolitautien, hiivan, vähentyneen trikomonaksen ja NSV:n ohella tunnetaan aerobivaginiitin (AV) taudinkuva (1).

Eila Knuuti

Riittääkö pelkkä tyroksiini hypotyreoosin hoidoksi?

Kilpirauhanen tuottaa päivässä 100 µg tyroksiinia (T4) ja 6 µg trijodityroniinia (T3). Jälkimmäinen on biologisesti aktiivinen kilpirauhashormoni, joksi tyroksiini muuttuu kilpirauhasen ulkopuolisissa kudoksissa. Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon on Suomessa saatavana ilman erityisjärjestelyjä vain tyroksiini. Pitäisikö kuitenkin myös kilpirauhasen tuottama T3 ottaa huomioon hypotyreoosipotilaan korvaushoidossa? Kysymys oli Suomessa erityisen ajankohtainen 1990-luvun alkupuolella, kun myös T3:a sisältänyt eläinperäinen kilpirauhashormonivalmiste vedettiin markkinoilta. Tyroksiiniin siirtyminen ei ollut kaikille potilaille helppoa. Potilaiden keskuudessa eläinperäiset kilpirauhashormonivalmisteet eivät ole unohtuneet, ja yleisin kysymys kilpirauhaspotilasyhdistysten tilaisuuksissa koskee juuri niitä. Britanniassa potilasjärjestöt ovat tehneet asiasta parlamenttikyselyn.

Matti J. Välimäki

Tupakasta vieroittamisen kaikki keinot käyttöön

Tupakka tuli Suomeen ylellisyystuotteena, piippuihin ja nenänuuskaksi 1600-luvulla. Savuke keksittiin Krimin sodan aikana, ja teollisena tuotteena se johti tupakoinnin yleistymiseen. Suomessa miesten tupakointi huipentui toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina, mutta lähti sitten nopeaan laskuun (1). Keuhkosyöpäkuolleisuuden väheneminen seurasi vuosikymmenen jäljessä. Naisten tupakoinnin yleistyminen ajoittui 1980-luvulle, ja naisten keuhkosyövän ilmaantuvuus on kaksinkertaistunut sen jälkeen.

Kristiina Patja

Ylähengitystiesairaudet ovat usein pitkittyneen yskän taustalla - mutta harvoin yksin

Pitkittynyttä yskää aiheuttavat tavallisesti tulehdukselliset nenä- ja sivuontelosairaudet, astma ja refluksitauti. Aikuisilla aiheuttajia ovat lisäksi tupakointi (krooninen bronkiitti) ja ACE:n estäjälääkitys. Lapsilla pitkittynyttä yskää voivat aiheuttaa myös infektiot, vierasesine hengitysteissä, synnynnäinen rakennepoikkeavuus tai tapayskä. Usein yskän aiheuttajia on kaksi tai useampia.

Sanna Toppila-Salmi, Toni Kiljander, Anna-Liisa Karvonen, Merja Kajosaari, Leenamaija Kleemola, Sirja Airola, Veli-Pekka Joki-Erkkilä

Tamiflu jää ilman varoituksia EU-maissa

Kuten tällä palstalla äskettäin kerrottiin (SLL 2006;61:4941), lisäsi Roche Yhdysvaltojen FDA:n kehotuksesta itsetuhokäyttäytymiseen liittyvän varoituksen oseltamiviiriä (Tamiflu) sisältävän valmisteensa selosteeseen. Euroopan lääkelautakunta (CHMP) Lontoossa ei sen sijaan katso varoitustekstiä aiheelliseksi. Vastaavia tapauksia on tiedossa Euroopastakin, mutta syy-yhteys lääkkeeseen on epäselvä. Valmistajaa on kehotettu kuitenkin seuraamaan tarkoin tilannetta myös EU-maissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030