Bevasitsumabista apua kolorektaalisyöpään

Angiogeneesi-inhibiittori bevasitsumabi on humanisoitu monoklonaalinen vasta-aine, jonka kohteena on verisuoniendoteelin kasvutekijä (VEGF). Nyt on selvitetty bevasitsumabin käyttöä kolorektaalisyövän kirurgisen hoidon yhteydessä. Tutkijat totesivat, että radikaalin kirurgian ulottumattomissa olevat potilaat voidaan bevasitsumabihoidon jälkeen mahdollisesti leikata radikaalisti. Käynnissä olevissa tutkimuksissa selvitetään myös aineen vaikutusta varhaisemmin todettuihin kolorektaalisyöpiin.

Tom Scheinin

Kuuma ilma tappaa täit

Päätäitä esiintyy kouluissa ja päiväkodeissa edelleen runsaasti, eikä perinteinen lääkehoito tai elävät täit tukehduttava liuos aina tuhoa hiusten juuressa tiukasti kiinni olevia munia. Yhdysvalloissa asiaan on tartuttu kehittämällä kuumaa ilmaa puhaltava laite, LouseBuster, joka tappaa sekä elävät täit että varsinkin munat.

Marjo Renko

Parkinson-lääkkeistä voi aiheutua läppävikoja

Eräiden serotoniinireseptorin välityksellä vaikuttavien laihdutuslääkkeiden on havaittu aiheuttavan samanlaisia restriktiivisiä läppävikoja kuin karsinoidioireyhtymän. Lääkkeet vedettiin markkinoilta ja myöhemmin ilmeni, että haitallinen läppävaikutus saattaa välittyä 5HT2B-reseptorialatyypin kautta.

Juhani Airaksinen

Alaikäisten masennuksen lääkehoitoon suositellaan varovaisuutta

Nuorten masennuksen lääkehoito on ollut vilkkaan keskustelun kohteena. Lääkeviranomaiset ovat varoittaneet uusista selektiivisistä serotoniinin takaisinoton estäjistä (SSRI), koska ne mahdollisesti lisäävät itsetuhoisuutta. Kaksi tuoretta tutkimusta tuo lisävalaistusta. Yhteenvetona niistä voidaan päätellä, että masentuneiden lasten ja nuorten SSRI-lääkehoidon alkuvaiheeseen näyttää liittyvän itsetuhoisen käyttäytymisen lisääntymistä, minkä vuoksi potilaiden tarkka seuranta on tärkeää. Saattaa olla, että aiemmin huomion kohteena olleen paroksetiinin ohella erityistä varovaisuutta tulisi noudattaa myös venlafaksiinin määräämisessä alaikäisille. Ilmeistä kuitenkin on, että huolellisesti toteutettu masennuksen lääkehoito ei lisää alaikäisten itsemurhakuolleisuutta. Saattaa jopa vähentää.

Raimo K. R. Salokangas

Rotavirusrokotetta koskevat julkaisut tutkimuksen kärjessä

Lancet on valinnut kaksi suomalaistutkijan artikkelia vuoden julkaisuksi. Rotavirusrokotetetta koskevat kaksi artikkelia julkaistiin New England Journal of Medicinessa, ja professori Timo Vesikari on toisessa julkaisussa ensimmäinen tekijä ja mukana kirjoittajana myös toisessa. Rotavirusrokotetetta koskevien artikkeleiden ykkössijan syynä oli tutkimustulosten globaalisesti katsoen suuri terveyshyöty.

Pertti Kirkinen

Skopolamiinin edullista vaikutusta masennukseen on tutkittu aiemminkin

Raimo K. R. Salokangas referoi Lääketieteen maailmasta -palstalla (SLL 48/2006, s. 5019) tutkimusta, jossa havaittiin että skopolamiinia saaneiden potilaiden masennus lievittyi nopeasti.

Kaisu Viikari

Migreenin patofysiologia kirkastuu

Muinaisina aikoina migreenin ajateltiin johtuvan oksennuksena vapauteen pyrkivistä vatsahöyryistä, keskiajalla verentungoksesta aivokalvoilla, 1800-luvulla keskushermostomyrskystä ja 1900-luvulla pään verisuonista. Kun vanhoja teorioita on nyt voitu tarkastella 2000-luvun teknologian avulla, on selvinnyt, että migreenin perusongelma on keskushermostossa, ei aivoverisuonissa. Migreeni johtuu perinnöllisesti sähäkästä aivorungosta ja aivokuoresta yhdistettynä poikkeavan tehokkaaseen trigeminovaskulaariseen järjestelmään ja helposti herkistyviin kipuratoihin. Keskushermosto käskee ja verisuoni tottelee (1). Viime vuosina mielenkiinto on kohdistunut migreenin kroonistumiseen, genetiikkaan ja komplikaatioihin.

Mikko Kallela

Lasten tarkkaavaisuushäiriöiden varhaisen tunnistamisen haaste

Tarkkaavaisuushäiriöillä tarkoitetaan ikätasosta selvästi poikkeavaa tarkkaamattomuutta tai motorista levottomuutta ja impulsiivisuutta, joka haittaa lapsen suoriutumista, ilmenee useissa tilanteissa ja joka ei ole paremmin selitettävissä muilla lapsuusajan häiriöillä. Tarkkaavaisuushäiriö heikentää lapsen mahdollisuuksia selviytyä opiskelun vaatimuksista ja se on syrjäytymiskehityksen riskitekijä murrosiässä ja aikuisuudessa. Tarkkaavaisuushäiriöisten lasten varhainen tunnistaminen mahdollistaisi tukitoimien nopean aloittamisen.

Vesa Närhi

Lene-arvio apuna 1. luokalla ilmenevien oppimisvaikeuksien ennakoinnissa

Lasten kehityksen ongelmat ovat laaja ja monisyinen alue, jota Leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arvio (Lene) auttaa arvioimaan. Suuri osa pysyvistä kehityksen ongelmista on jo varhaisessa vaiheessa päällekkäistyviä ja herkästi kumuloituvia. Neuvolatyössä on tärkeää tunnistaa ensisijassa pysyvimmät ja vakavimmin lapsen kehitystä haittaavat ongelmat.

Riitta Valtonen, Kirsi Mustonen, Paula Lyytinen, Timo Ahonen

Ruusufinni ja perioraalidermatiitti

Ruusufinnitauti on useimmiten helposti tunnistettavissa ja jaoteltavissa alatyyppeihin.

Tapio Rantanen