Selkäydinvaurioisen potilaan hoidossa ja kuntoutuksessa riittää haasteita
Selkäytimen vaurio, varsinkin tapaturmainen selkäydinvamma, muuttaa lähes aina ihmisen loppuelämän äkillisesti ja kokonaisvaltaisesti. Selkäydinvaurion aiheuttamat neurologiset puutosoireet ja muut seuraukset määräytyvät vaurion laajuudesta ja sijainnista selkäytimessä. Seurauksena on yleensä vaikean liikuntavamman lisäksi muita hankalia ja pysyviä elintoimintojen häiriöitä. Hoito- ja kuntoutustoimintaan osallistuvalla työryhmällä pitää olla asiantuntemusta mm. virtsarakon, sukupuolielinten ja suolen toimintahäiriöistä, spastisuudesta, autonomisen hermoston toiminnasta, painehaavoista, kivusta, syringomyeliasta, heterotooppisesta luutumisesta, osteoporoosista, liikuntaelimistön toimintahäiriöistä ja psykososiaalisista ongelmista (1). Potilaiden laadukas hoito ja kuntoutus edellyttävät keskittämistä (2).