Vaginalcytologisk screening på defensiven - varför?

Laura Kotaniemi-Talonen och medarbetare diskuterar vaginalcytologin (Papa-seulonta) i diagnostiken av cervikala neoplasier (intraepiteliala och invasiva) (SLL 40/2006, s. 4068-9). Ingen har på allvar ifrågasatt värdet av denna screening. Diagnosen är ett resultat av cytologisk screening, kolposkopi samt efterföljande histopatologisk undersökning. Det vore synnerligen intressant att veta den verkliga träffsäkerheten av cytologin - jämförd med kolposkopi och histopatologi - i diagnostiken av intraepiteliala och invasiva neoplasier i cervix. I hur många av de i Finland årligen diagnostiserade aktuella neoplasierna har histopatologin visat att den cytologiska diagnosen varit rätt? Varför diskuterar författarna inte HPV (humant papillomvirus) -testet?

Elias Rubinstein

Onko ehkäisytableteilla yhteys nuorten naisten masennukseen?

Nuorten naisten lisääntynyt masennuslääkkeiden käyttö on viime aikoina noussut keskusteluun. Koululaiskyselyissä on tullut esille myös koulutyttöjen huonontunut fyysinen terveys. Ilmiötä selitetään lisääntyneillä ulkonäkö- yms. paineilla.

Marjatta Aito

Selkäydinvaurioisen potilaan hoidossa ja kuntoutuksessa riittää haasteita

Selkäytimen vaurio, varsinkin tapaturmainen selkäydinvamma, muuttaa lähes aina ihmisen loppuelämän äkillisesti ja kokonaisvaltaisesti. Selkäydinvaurion aiheuttamat neurologiset puutosoireet ja muut seuraukset määräytyvät vaurion laajuudesta ja sijainnista selkäytimessä. Seurauksena on yleensä vaikean liikuntavamman lisäksi muita hankalia ja pysyviä elintoimintojen häiriöitä. Hoito- ja kuntoutustoimintaan osallistuvalla työryhmällä pitää olla asiantuntemusta mm. virtsarakon, sukupuolielinten ja suolen toimintahäiriöistä, spastisuudesta, autonomisen hermoston toiminnasta, painehaavoista, kivusta, syringomyeliasta, heterotooppisesta luutumisesta, osteoporoosista, liikuntaelimistön toimintahäiriöistä ja psykososiaalisista ongelmista (1). Potilaiden laadukas hoito ja kuntoutus edellyttävät keskittämistä (2).

Hannu Alaranta, Eija Ahoniemi

Mitä palliatiivinen sedaatio on - ja mitä se ei ole

Sedaatiolla tarkoitetaan potilaan tietoisuuden tarkoituksellista alentamista lääkkeellisin keinoin. Kuolemaa lähestyvä potilas voidaan sedatoida, jos hänellä on sietämättömiä ja tavanomaisiin hoitokeinoihin reagoimattomia kärsimyksiä. Sedaation tarkoitus on saada potilaan oireet hallintaan, ei tuottaa potilaan kuolemaa.

Juha Hänninen

Ohitusleikkauksen jälkeen palautuva rintakipu

Merkittävä osa kertaalleen ohitusleikatuista potilaista joutuu uuteen sepelvaltimoiden varjoainetutkimukseen palautuneen rintakivun takia. Tämän potilasryhmän hoidosta Suomessa on niukasti tietoa.

Kari Ylitalo, Sakari Fisk, Antti Härmä, Martti Lepojärvi, Matti Niemelä

Kipeä niska työssä

Työikäisten niskavaivat ovat yleisiä, mutta erityistä hoitoa edellyttävät sairaudet harvinaisia avohoidossa.

Esa-Pekka Takala

Joko vanhakin nyt nuortuu? Yli 80-vuotiaiden nivelrikko

Väestön ikääntyminen ja ylipainon yleistyminen johtavat nivelrikon esiintyvyyden merkittävään kasvuun lähivuosikymmeninä.

Matti U.K. Lehto, Esa Jämsen, Yrjö T. Konttinen

Vanhusten hoitopaikoissa vähempikin lääkehoito riittää Suositus mikrobilääkkeiden käytöstä Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä

Vanhusten pitkäaikaishoidon tavallisimmat tulehdukset ovat virtsatie-, hengitystie- ja ihoinfektiot.

Maija Rummukainen, Pertti Karppi

Sota terveysterroria vastaan?

Terrorista puhutaan nykyään paljon. Asia on vakava, sillä terrori aiheuttaa suurta tuhoa ja kärsimystä. Terroria vastaan on julistettu sota, jolla myös on vakavia seuraamuksia. Mutta puhe terrorista on ulotettu myös väkivaltaa ja sotaa paljon arkisempiin ilmiöihin. Esimerkiksi terveyden edistämistä on luonnehdittu terveysterroriksi. Yhteistä terroripuheille on käsitteiden suurpiirteinen käyttö.

Eero Lahelma

Miten arvioin iäkkään lääkitystä

Säännöllinen lääkityksen arviointi on oleellinen osa iäkkään potilaan hoitoa.

Sirpa Hartikainen, Osmo Saarelma, Eija Lönnroos, Maaria Seppälä