Metabolinen oireyhtymä on merkittävä sydän- ja verisuonitaudin riski

Metabolisen oireyhtymän (MBO) on todettu lisäävän sydän- ja verisuonitautiriskiä muista riskitekijöistä, kuten kolesterolitasosta ja tupakoinnista, riippumatta. Riskin suuruudesta ja sen suhteesta muihin riskitekijöihin on tiedetty vain vähän.

Tiina Laatikainen

Hematuria - yhdellä tutkimuksella diagnoosiin

Verivirtsaisuus johtaa yleensä perusteellisiin virtsatietutkimuksiin. Tavallisimmin tehdään virtsateiden kaikututkimus, i.v. urografia, virtsan irtosolututkimus ja uretrokystoskopia. Tietokonetomografiaurografian osuudesta hematurian selvityksessä ei toistaiseksi ole ollut yksimielisyyttä. Ylävirtsateiden tutkimisessa se on osoittanut tehokkuutensa, mutta virtsarakon ykköstutkimus on ollut kystoskopia.

Ossi Lindell

Stressioireet ja univaje seuraavat anestesialääkärien päivystystaakkaa

Erikoislääkäreistä anestesiologit päivystävät eniten, kokevat stressiä muita lääkäreitä useimmin, ja he myös johtavat lääkärien kuolleisuus- ja itsemurhatilastoja. Mikäli lisääntyneen kuolleisuuden syyt ovat työperäisiä, niihin olisi syytä pystyä vaikuttamaan.

Katariina Korkeila

Skopalamiini - uusi masennuslääke?

Sekä SSRI-lääkkeiden että trisyklisten masennuslääkkeiden ongelmana on hidas vaikutus; vaste saavutetaan usein vasta viikon, kahden kuluttua. Yhdysvaltalaistutkijat selvittivät, miten kolinergiset lääkkeet vaikuttivat masentuneiden potilaiden kognitiiviseen suorituskykyyn ja havaitsivat sattumalta, että antikolinergistä skopalamiinia saaneiden potilaiden masennus lievittyi nopeasti. Nyt havaintoa on testattu asetelmassa, jossa toistuvasta masennuksesta kärsivät potilaat saivat kaksoissokkoasetelmassa vuorotellen kolmasti skopalamiini-lumeinfuusiot ja lume-skopalamiini-infuusiot. Suolaliuosinfuusio kesti 15 minuuttia, sisälsi skopalamiinia 4,0 µg/kg ja toistettiin 3-4 päivän välein. Tulos oli varsin selkeä: skopalamiini-infuusiota seurasi välittömästi depressio-oireiden väheneminen, mikä lumeinfuusiolta puuttui. Kiintoisa oli myös havainto, jonka mukaan kolmasti toistetun skopalamiini-infuusion jälkeen masennusoireet eivät palanneet, vaikka oli siirrytty lumeinfuusioihin. Lumehoitoon verrattuna skopalamiinin antoon liittyi enemmän sivuvaikutuksia, mutta ne olivat suhteellisen lieviä.

Raimo K. R. Salokangas

Älykoti - vanhusta, omaisia vai yhteiskuntaa varten?

Luin melkoisen tyrmistyneenä YM, projektikoordinaattori Eija Hukan kirjoituksen Älykoti tukee ikäihmisten arkea (SLL 45/2006, s. 4740-1). Kirjoituksessa kerrottiin kuinka vanhusten kotihoito tulevaisuudessa järjestyy nykytekniikan avulla. Älykodissa erilaiset anturit ja sensorit muodostavat verkon, jonka sisällä vanhusta on helppo monitoroida. Tällaisessa älykodissa asuvasta vanhuksesta omaisten on päätelaitteiden avulla mahdollista pitää huolta.

Laura Jartti

Tutkimuksessa puoluettomuus säilyi, keskustelussa se horjuu pahasti

Professori Matti Uhari kysyy keskustelupalstalla (SLL 46/2006, s. 4805) julkaistussa kirjoituksessaan "Mihin jäi tutkimuksen puolueettomuus vaihdevuosien hormonihoitotutkimuksessa?" Tässä lehdessä dosentti Tomi Mikkola jatkaa saman aiheen käsittelyä. Vastaus Uharin kysymykseen on: ei minnekään. Hormonihoitoa koskeva tutkimuksemme on puolueettomasti ja hyvin tehty ja asiallisesti tieteellisesti raportoitu. Asiasta kiinnostuneet voivat tutustua tähänastisiin alkuperäisiin julkaisuihimme ja kokousesitelmiimme projektin verkkosivuilla (http://groups.stakes.fi/ KAY/FI/Hankkeet/kayEPHTtrial.htm).

Elina Hemminki

Kuka kantaa vastuun, kun tutkijan henkilökohtainen missio ajaa totuuden ohi?

Arvostettu epidemiologi ja statistikko, professori Matti Uhari kritisoi aiheellisesti (SLL 46/2006, s. 4805) Stakesin tutkijaprofessorin Elina Hemmingin harhaanjohtavaa tiedottamista vaihdevuosien hormonihoitotutkimuksesta. Ristiriita tutkimustulosten (1) ja Hemmingin tiedotusvälineissä esittämien väitteiden välillä on todellakin päivänselvä, joten keskeistä on selvittää, kuka kantaa vastuun tapahtuneesta.

Tomi Mikkola

Sähköinen sairauskertomus, mutta potilaan kielellä

Keskitetty sähköinen sairauskertomusjärjestelmä lienee todellisuutta muutaman vuoden kuluttua. Lääkärien lisäksi myös potilailla on pääsy kertomuksiinsa. Ajan kanssa keskustietokoneelle muodostuu kattava sairaushistoria. Kuinka paljon se hyödyttää potilasta? Ongelmana on se, että vaikka potilas pystyy lukemaan tutkimusyhteenvetonsa ja sairauskertomuksensa, hän ei ymmärrä niitä. Latinankieliset diagnoosit ja lääkärislangi eivät avaudu potilaalle ilman aiheeseen perehtyneen tulkin apua.

Raimo Sulkava

Melkein jokainen suomalaisvauva saa rintamaitoa - mistä pitäisi olla huolissaan?

Sadasta suomalaisvauvasta 99 saa oman äidin rintamaitoa ensimmäisinä elinvuorokausinaan, 91 lasta kuukauden iässä, melkein 70 lasta neljän kuukauden iässä ja puolet vielä puolen vuoden iässä. Lisämaitoa sen sijaan saa jo synnytyslaitoksella lähes 80 lasta sadasta. Onkin syytä selvittää, onko käytäntö kaikkialla näin yleinen, ja määrittää, mitkä ovat lisämaidon antamisen perustellut aiheet. Varhainen lisämaidon anto korreloi käänteisesti imetyksen kestoon. Yksinomaisen rintaruokinnan kesto on keskimäärin 1,5 kuukautta, ja lisäruokia ja lisämaitoa aletaan antaa suosituksiin nähden aikaisin. Näin havaittiin tässä lehdessä julkaistavassa tutkimuksessa Oulusta ja Tampereelta 2000-luvun taitteessa (s. 5029-35). Onko tulos hyvä vaiko huono, ei ole aivan helppo kysymys. Pitäisikö olla tyytyväinen vai huolissaan?

Minna Kaila, Suvi Virtanen

Onko vakava hypoglykemia diabeetikon hyvän glukoositasapainon väistämätön seuraus?

Diabeetikon hypoglykemia luokitellaan vakavaksi, mikäli se edellyttää toisen henkilön apua. Diabeteksen hoidosta vuosina 2000-2001 tehdyssä selvityksessä 5 % tyypin 1 diabeetikoista ilmoitti joutuneensa edeltäneen vuoden aikana sairaalahoitoon hypoglykemian vuoksi (1). Vakavan hypoglykemian aiheuttama sairaalahoito on kuitenkin melko harvinaista. Vuosittain Helsingin Pelastuslaitoksella on yli tuhat diabeetikoita koskevaa ensihoito- ja sairaankuljetustehtävää, valtaosa niistä insuliinihoitoon liittyneen vakavan hypoglykemian vuoksi, mutta vain 10 % potilaista kuljetettiin ensiapupoliklinikalle (2). Kotona glukagonipistoksella tai muuten hoidettujen hypoglykemiaepisodien yleisyydestä ei kenelläkään ole käsitystä.

Timo Sane