Yötyö alentaa hoidon tasoa

Terveydenhuolto pyrkii tuottamaan vaikuttavaa hoitoa mahdollisimman tehokkaasti. Tehokkuuteen sisältyy korkeatasoinen potilashoito, jonka taustalla on henkilökunnan jatkuva ammatillinen kehittyminen ja työhyvinvointi. Ammatin harjoittamisen perusteet turvataan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa, mutta itse työpaikalla tapahtuva oppiminen on oleellinen osa kliinisten taitojen omaksumista.

Olli Meretoja

Nattarbete försämrar vårdkvaliteten

Hälso- och sjukvården eftersträvar att så effektivt som möjligt producera framgångsrik behandling. Effektivitetsbegreppet innefattar kvalificerad vård, med fortlöpande professionell utveckling av personalen samt trivsel i arbetet som bakgrundsfaktorer. Hörnstenar för yrkesutövning är grund- och vidareutbildning samt kompetensutveckling, men utbildning på arbetsplatsen är ett väsentligt inslag för att skaffa sig kliniska färdigheter.

Olli Meretoja

Sakkomaksu on yhä käypä kannuste

Sairaanhoitojärjestelmämme perustuu porrasteisuuteen, jossa potilaalle haetaan lähetekäytännöllä ja tarvittaessa hoitopaikkaa vaihtamalla sairauden edellyttämä oikea hoitotaso. Järjestelyllä tähdätään vaativimman ja kalleimman hoidon keskittämiseen ja sen edellyttämien resurssien mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön sekä parhaan mahdollisen osaamisen tarjoamiseen potilaalle. Viimeksi mainittu ei suinkaan aina tarkoita korkeinta mahdollista hoitoteknologiaa mahdollisimman pitkälle koneellistettuine tutkimuksineen ja hoitoineen. Keskimääräisten hoitoaikojen lyheneminen erikoissairaanhoidossa on selkein tällä toiminnalla saavutettu myönteinen tulos.

Taito Pekkarinen

Sama laite, sama TT-tutkimus, mutta säteilyannoksissa suuria eroja

Potilaiden säteilyannokset tietokonetomografiatutkimuksissa vaihtelevat tuntuvasti eri sairaaloissa, osoittaa Säteilyturvakeskuksen tutkimus. Vaikka tutkimus ja laite ovat samat, toisen sairaalan potilas voi saada jopa viisi kertaa suuremman säteilyannoksen kuin toisen tutkimusyksikön potilas.

Suvi Sariola

Terveystaloustiedettä kaivataan lääkehuoltoon Jussi Huttunen heittäisi lääkehoidon tilkkutäkin roskikseen

- Suomen lääkekorvausjärjestelmä rakennettiin 1960-luvulla, jolloin lääkevalikoima oli suppea. Lääketieteen kehitys ajoi systeemin ohi, mutta järjestelmää on paikattu kuin tilkkutäkkiä, kritisoi professori Jussi Huttunen.

Ulla Järvi

Valtuuskunnan voimasuhteet muuttuivat hieman

Lääkäriliiton valtuuskunnan (2007-2009) alustava vaalitulos on selvillä. Alustavan tuloksen mukaan perusterveydenhuollon vaalirengas sai 1 816 ääntä, joilla tuli valituksi 11 lääkäriä. Vuonna 2003 valitussa valtuuskunnassa perusterveydenhuollon vaalirenkaalla oli 13 edustajaa. Erikois-, sairaala- ja yksityislääkärien vaalirengas sai yhteensä 4 914 ääntä, joilla pääsi läpi 30 lääkäriä eli yksi enemmän kuin nyt istuvassa valtuuskunnassa. NLY! -vaalirengas keräsi 3 181 ääntä, jotka nostivat valtuuskuntaan 19 lääkäriä eli niin ikään yhden enemmän kuin kuluvalla valtuuskuntakaudella. Yhteensä vaalissa annettiin 9 911 ääntä.

Tanja Hannus

Hus selvittää sakkomaksun vaihtoehtoja

Husissa tehdään parhaillaan selvityksiä ja laskelmia sakkomaksujärjestelmän muuttamisen vaikutuksista.

Passiivisen tupakoinnin loppuminen näkyy keuhkoissa nopeasti

Sekä terveitten että astmaa sairastavien skotlantilaisten baarityöntekijöiden keuhkojen toiminta parani jo kuukauden kuluttua siitä, kun passiivinen tupakointi loppui. Skotlannissa tuli viime maaliskuussa voimaan laki, joka kieltää tupakoinnin julkisissa tiloissa.

Ulla Toikkanen

Solunsalpaajahoito vaikuttaa muistiin ja keskittymiskykyyn

Solunsalpaajahoitojen on pitkään tiedetty aiheuttavan monia ohimeneviä haittavaikutuksia, kuten pahoinvointia, uupumusta ja hiustenlähtöä. Syöpäpotilaiden ennusteen parannuttua tutkimus on viime vuosina suuntautunut enemmän hoitojen pitkäaikaisvaikutusten selvittämiseen.

Päivi Hietanen

Joustava työaika tärkeää vuokratyötä tekeville lääkäreille

Mahdollisuus valita oma työaikansa on keskeisimpiä syitä siihen, miksi lääkärit tekevät vuokratyötä. Myös vaihtelu ja ansiomahdollisuudet painavat vaakakupissa, kun vuokratyöhön hakeudutaan. Vuokralääkärit työskentelevät keskimäärin 40 tuntia viikossa, ja he ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä työhönsä. Tällaisia tuloksia saivat Tampereen yliopiston tutkijat Tiina Tiilikka ja Hannele Palukka tutkimuksessaan, jossa he selvittivät sitä, millaiseksi terveydenhuollon vuokratyöntekijät kokevat oman asemansa ja toimintansa hyvinvointipalvelurakenteen murroksessa.

Ulla Toikkanen