Atoopikot, itkekää!

Lievää atooppista ihottumaa sairastavat, lateksiallergiset aikuiset (n = 60) katsoivat elokuvan Kramer vs. Kramer. Välittömästi videon jälkeen tehtiin ihopistokoe lateksille, josta lateksi-spesifinen IgE-tuotanto sekä sytokiinituotanto (IL-4, -10, -12, -13, IFN-GAMMA) osoittivat merkitsevää allergiavasteiden heikkenemistä, mutta vain niillä, jotka reagoivat elokuvaan itkemällä. Informaatiovideo ei muuttanut vasteita (eikä provosoinut itkua).

Katariina Korkeila

Vähentääkö ACE:n estäjähoito vatsa-aortan aneurysman repeämän vaaraa?

Lupaavien kokeellisten tutkimusten innoittamina selviteltiin Ontariossa laajan tapaus-verrokkitutkimuksen avulla ACE:n estäjähoidon yhteyttä vatsa-aortan repeämiseen. Tutkimusryhmän muodostivat noin 15 000 vatsa-aortan aneurysman takia hoitoon ohjautunutta yli 65-vuotiasta potilasta. Perustietoja potilaiden lääkityksestä ja selviytymisestä kerättiin neljästä, maakunnan väestön kattavasta tietokannasta. Analyysien perusteella ilmeni, että ACE:n estäjähoitoa käyttävien potilaiden vatsa-aortan repeämän riski oli lähes 20 % pienempi kuin ilman lääkitystä, eikä eroa voitu selittää erilaisilla taustatekijöillä. Muilla verenpainelääkkeillä ei vastaavaa suojavaikutusta todettu. Tämä mielenkiintoinen löydös antaa aihetta jatkotutkimuksiin.

Juhani Airaksinen

Ketamiini auttaa nopeasti masennuksessa

Masennuksen hoitoon käytettävät mielialalääkkeet vaikuttavat vasta huomattavan pitkän viiveen jälkeen. Sen sijaan ketamiinilla saatiin juuri julkaistussa tutkimuksessa lähes välitön mielialaa kohottava vaikutus. Ketamiinia käytetään anestesialääkkeenä ja se vaikuttaa keskushermoston glutamaattijärjestelmän toimintaan salpaamalla NMDA-reseptoreita (N-metyl-D-asparaatti). Ketamiinia on käytetty psykoositutkimuksessa, koska se aiheuttaa aikuisilla psykoosin kaltaisen tilan, johon voi liittyä harhakokemuksia ja hajanaisuutta.

Raimo K. R. Salokangas

Happosalpaus avuksi astmassa

Gastroesofageaalinen refluksi (GER) on varsin tavallista aikuisilla astmaatikoilla: esiintyvyydeksi on joissakin tutkimuksissa saatu 32-82 %. Ongelma voi olla oireeton tai siihen voi liittyä huomattavaa oireistoa. Happorefluksin on katsottu voivan pahentaa astmaa, ja siksi asian osalta on suoritettu hoito- ja lääketutkimuksia.

Hannu Puolijoki

Maski ja hanskat vai avaruuspuku?

Uhkaavat hengitystieinfektioepidemiat ovat lisänneet kiinnostusta terveydenhoitohenkilökunnan suojautumismenetelmiin. Etenkin kokemukset SARSista ovat osoittaneet, että hoitohenkilökuntaa sairastui, vaikka tavanomaisia suojamenetelmiä noudatettiinkin. Kosketustartunnan lisäksi hengitystieinfektiot ymmärrettävästi tarttuvat myös pisaroiden ja aerosolien välityksellä. Viimemainittuja on vaikea välttää toimenpiteissä, kuten intubaatioissa, bronkoskopioissa ja erilaisissa hengitysinterventioissa.

Heikki Arvilommi

Kosteusvauriomikrobit lisäävät ilmatieinflammaatiota

Kosteusvauriot ja niistä johtuvat terveysongelmat (allergiaoireet, alveoliitit ym.) näyttävät olevan kasvussa koko länsimaailmassa. Suomalaiset Leino ym. tutkivat hengityselinoireisiin usein liitetyn Stachybotrys chartarumin inflammaatiota ja ilmatieärtyvyyttä lisääviä ominaisuuksia hiirillä. Osoittautui, että allerginen tausta saattaa olla tässä merkittävä lisätekijä (hiirillä ovalbumiiniherkitys). Herkistetyillä hiirillä nenään annettu mikrobiuute aiheutti selvästi enemmän mm. bronkoalveolaarinesteen eosinofiili- ja neutrofiilikertymää sekä keuhkojen alueen granulomatoottista tulehdusta. Tuloksilla saattaa olla merkitystä suunniteltaessa kliinisiä ja epidemiologisia asiaa koskevia tutkimuksia.

Hannu Puolijoki

Provosoitu surumielisyys ennakoi masennuksen uusiutumista

Mikä ennakoi uutta masennusjaksoa, jos potilas on toipunut entisestä täysin? Tätä pyrittiin tutkimaan masennuksesta lääkehoidolla tai kognitiivisella psykoterapialla hoidetuilla ja toipuneilla potilailla (n = 99). Toipuneiksi katsottiin potilaat, jotka eivät täyttäneet masennushäiriön kriteerejä, mutta heillä saattoi esiintyä lievää psyykkistä oireilua. Ennakoivana tekijänä käytettiin provosoitua surumielisyyden tunnetta, joka saatiin aikaiseksi soittamalla surumielistä musiikkia ja pyytämällä potilaita muistelemaan jotain surullista tapahtumaa. Lääkehoidolla toipuneet raportoivat suurempaa surumielisyyden lisäystä kuin psykoterapialla hoidetut. Huomattava surumielisyyden lisääntyminen ennakoi nopeampaa uudelleen sairastumista. Surumielisten ryhmästä sairastui 18 kk:n seurannan aikana 69 %, mutta lievää tai olematonta surumielisyyden lisääntymistä kokeneista vain 30 %. Tutkimus vihjaa, että kognitiivisen psykoterapian keinoin voidaan ehkäistä masennuksen uusimista

Raimo K. R. Salokangas

Kolesterolilääkkeiden korvaukset täsmennettävä hoitosuosituksia vastaaviksi

Sydän- ja verisuonisairauksia hoitavien lääkäreiden erikoislääkäriyhdistykset (Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry., Suomen Kardiologinen Seura ry. ja Suomen Verenpaineyhdistys ry.) toivat 17.5.2006 päivätyllä kirjeellään julkisuuteen näkemyksiään hintalautakunnan (HILA) esillä olleisiin suunnitelmiin. Sittemmin HILA antoi 18.5. päätöksensä, jolla rajoitettiin atorvastatiinin ja rosuvastatiinin korvattavuutta hyperlipidemioiden hoidossa. Kansaneläkelaitos teki 4.7. oman päätöksensä ja antoi ohjeet tarvittavasta reseptimerkinnästä, jonka perusteella atorvastatiini ja rosuvastatiini ovat edelleen tietyissä tapauksissa korvattavia. Ohjeet ovat lyhyet ja ytimekkäät. Peruslinja on selvä, mutta erityisesti avohoidon lääkärit ovat tuoneet esiin runsaasti käytännön kysymyksiä.

Markku Savolainen, Juha Hartikainen, Seppo Lehto, Markku Kaste

Lännessä aika unohtaa ennakkoluulot

Tutustuin kesällä Kuopion yliopiston delegaation mukana Pekingissä ja Shanghaissa kiinalaiseen lääketieteeseen: sekä moderniin länsimaiseen että perinteiseen, lähinnä akupunktioon ja yrttilääketieteeseen perustuvaan osaamiseen. Näkemäni perusteella länsimaissa olisi aika unohtaa ennakkoluulot ja rohkeasti kokeilla akupunktiohoitoa esimerkiksi epilepsioissa.

Jouko Siivola

Onko probioottisten bakteerien käyttö luonnonmukaista ja turvallista?

Ihminen on luotu elämään mikrobien kanssa samassa ympäristössä. Elimistön normaalifloora muodostaa yhden suurimmista "elimistämme". Normaaliflooraan on kytketty myös terveysvaikutuksia, kuten takavuosien valkoisella ratsulla ratsastavan hapatebakteereja syövän ikinuoren pitkäikäisyys. Mikrobien käyttö lääkinnälliseen tarkoitukseen on viime aikoina lisääntynyt, ja mainoksissa vilahtaa mainosmiehen keksimiä nerokkaita, mutta tarkoitukseltaan avoimia termejä, kuten "pelastajabakteeri". Olemmeko siten palanneet vanhaan symbioottiseen suhteeseen mikrobien kanssa ylenpalttisen steriloinnin ja antibioottien käytön jälkeen? Tälle ilmiölle vastakkaisena trendinä on antibakteeristen aineiden käyttö yleistynyt mitä erilaisimmissa tuotteissa, kuten pesuaineissa, kynissä ja jopa kengissä. Purkista otettujen bakteerien käyttöön liitetään uskomus harmittomuudesta, mutta tiedämmekö, ovatko kaikki meille tarjotut ihmemikrobit turvallisia?

Asko Järvinen, Minna Salminen