Äänestysohjeet valtuuskunnan vaalia varten

Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan vaali 2007-2009 suoritetaan postiäänestyksenä 29.9.-30.10.2006. Äänestys tapahtuu seuraavasti:

Solunsisäiset signaalinvälitysmekanismit sydämen vajaatoiminnan synnyssä

Sydämen vajaatoiminta on tehokkaista lääkkeistä huolimatta edelleen varsin huonoennusteinen oireyhtymä ja merkittävä kuolemansyy. Vajaatoiminta voi seurata toksisten tekijöiden vaikutuksesta tai perinnöllisestä syystä, mutta useimmiten sen aiheuttaa sydäninfarkti tai kohonneesta verenpaineesta johtuva liiallinen mekaaninen kuormitus. Solutasolla vajaatoiminnan syntymekanismit tunnetaan melko hyvin. Sen sijaan solunsisäisten signaalinvälitysjärjestelmien muutoksista sydämen vajaatoiminnan synnyssä tiedetään toistaiseksi hyvin vähän, eikä niihin suoraan vaikuttavia lääkehoitoja ole olemassa. p38-kinaasi, JNK ja ERK muodostavat ns. mitogeeniaktivoituvien proteiinikinaasien perheen. Nämä kolme proteiinikinaasia ovat konservoituneita solunsisäisiä signaalinvälitysmolekyylejä, jotka säätelevät useiden solutyyppien jakautumista, erilaistumista ja kasvua. GATA-4 on puolestaan mitogeeniaktivoituvien proteiinikinaasien kohdemolekyyli ja sydämen geeniekspression tärkeä säätelijä.

Olli Tenhunen

Ennusteeseen vaikuttavat tekijät ja keuhkojen puolustusentsyymien ilmeneminen keuhkokudoksen sairauksissa

Keuhko altistuu korkeammalle hapen osapaineelle kuin monet muut kudokset. Useat ympäristön epäpuhtaudet, esimerkiksi tupakansavu ja otsoni, lisäävät elimistön soluissa kudoksia tuhoavien happiradikaalien tuotantoa, jolloin keuhkojen puolustusmekanismi pettää ja seurauksena on kudosvaurio. Keuhkokudoksen sairauksien kirjo on laaja käsittäen homepölykeuhkon, sarkoidoosin ja ennusteeltaan huonommat keuhkokudoksen tulehdukset, joiden tarkkaan diagnoosiin päästään epätyypillisissä tapauksissa vain keuhkokoepalan avulla. Lisäksi tiettyihin keuhkokudoksen tulehduksiin liittyy vakavia äkillisiä pahenemisvaiheita, joiden ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä tunnetaan huonosti.

Leena Tiitto

Kaksi uutta lasten aivosairautta

Väitöskirjan tavoitteena oli selvittää, millaisia uusia sairauksia löytyy lapsipotilailta, joilla magneettikuvaus paljastaa muutoksia aivojen valkeassa aineessa. Valkean aineen sairaudet ovat harvinaisia, usein perinnöllisiä ja oireiltaan eteneviä. Useita uusia sairauksia on tunnistettu magneettikuvauksen yleistyttyä, mutta edelleen yli puolet muutoksista jää vaille selitystä.

Tarja Linnankivi

Eri hoitomuotojen vaikutukset pään ja kaulan alueen syövässä

Uusia pään ja kaulan alueen syöpätapauksia diagnosoidaan maailmassa arviolta yli 600 000 tapausta vuosittain. Suomessa pään ja kaulan alueen syöpien osuus kaikista syövistä on 2,5 %, mutta osissa Aasiaa ja Ranskaa ne muodostavat 10-30 % kaikista syövistä.

Kaisa Erjala

Mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen nukutetaan?

Väitöskirjatutkimuksessa yhteensä 35 nuorta, tervettä miestä nukutettiin tai rauhoitettiin erilaisia nukutusaineita käyttäen. Nukutuksen aikana aivojen verenvirtauksessa ja aineenvaihdunnassa tapahtuvia muutoksia tutkittiin PET-kuvauksella ja aivojen sähköistä toimintaa seurattiin EEG:n avulla. Näitä menetelmiä käyttäen pyrittiin selvittämään, mitkä aivojen alueet ovat merkittävässä roolissa tajuttomuuden synnyssä ja miten EEG:ssä havaitut muutokset ovat yhteydessä tajunnan tason heikkenemiseen.

Anu Maksimow

in memoriam Virpi Raitasuo 31.5.1949-12.8.2006

Kellokosken sairaalan pitkäaikainen ylilääkäri Virpi Raitasuo kuoli 12. elokuuta 2006. Hän oli poikkeuksellisen kokenut ja monipuolinen käytännön psykiatri, jota potilaat ja kollegat arvostivat paljon. Hän teki sielullaan ja ruumiillaan työtä 28 vuotta akuuttipsykiatrian eturintamassa.

in memoriam Kai Jyrki Kristian Martinsen 31.3.1938-30.4.2006

Kätilöopiston sairaalan eläkkeellä ollut osastonlääkäri, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kai Martinsen kuoli tapaturmaisesti 30.4.2006 golfmatkalla Turkissa. Hän oli syntynyt Helsingissä vuonna 1938, kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseosta vuonna 1957, valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1967 ja suoritti naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin tutkinnon vuonna 1975.

Sydänlihastulehdus

Sydänlihastulehdus eli myokardiitti ei ole tavallinen sairaus. Sydänlihas voi tulehtua virustulehduksen yhteydessä. Harvinaisempia sydänlihastulehduksen syitä ovat mm. bakteeritulehdukset, sidekudostaudit (esim. nivelreuma) ja eräät lääkkeet. Tavallisimmin kuitenkin sydänlihastulehduksen tarkka syy jää selviämättä. Miten sydänlihastulehdus ilmenee?

Toimitus

Tutkimus selvitti masennuksen hoidon kipupisteet

Potilaat tapaavat psykiatria vain harvoin eikä lääkehoitokaan aina toteudu toivotulla tavalla.