Hormonikierukka runsaan kuukautisvuodon hoitona - kuka maksajaksi?

Kuukautishäiriöt ovat Suomessa yleisimpiä gynekologisten sairaalahoitojen syitä ja selittävät noin puolet naisten toimenpiteellisistä hoitojaksoista. Noin 5 % fertiili-ikäisistä naisista kokee kuukautisvuotonsa niin runsaaksi, että haluaa tutkimuksia tai hoitoa (1). Tämä tarkoittaa resurssien suuntaamista vuosittain yli 50 000 naisen hoitoon, joten hoitokäytäntöjä kannattaa järkiperäistää. Kansallisessa terveyshankkeessa esitettiin kohdunpoiston kiireettömän hoidon kriteerit ja Käypä hoito -suosituksessa ohjeistettiin runsaiden kuukautisvuotojen diagnostiikkaa, hoitoa sekä avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjakoa.

Ritva Hurskainen, Anna-Maija Tapper

Tupakoinnin vaikutukset haavan paranemiseen

Tupakointi vaikuttaa monella eri mekanismilla haavan paranemiseen.

Virve Koljonen, Kristiina Patja, Erkki Tukiainen

Sydän- ja verisuonitautipotilaiden kolesterolin lääkehoito statiineilla Kuinka tehokkaita statiinit ovat?

Kolesterolin hoitoon käytettävistä statiineista on julkaistu arvokas yksittäisten potilaiden tiedot yhdistävä meta-analyysi. Sen perusteella statiinit ovat tehokkaita ja turvallisia kolesterolilääkkeitä.

Matti Uhari

Mitä tehdä, kun terveyskeskukseen tulee uusi psykoosipotilas?

Tärkeää on mahdollisimman hyvä ja rauhoittava kontakti potilaaseen.

Jyrki Heikkilä

Lyme-borrelios - praktiska riktlinjer för diagnos och behandling

Lyme-borrelios är en fästingburen infektion som är känd och utbredd i Finland sedan mer än 20 år, men dess diagnostik och behandling utvecklas fortfarande.

Dag Nyman, Peter Wahlberg, Sten-Anders Carlsson, Hans Granlund, Christian Jansson, Christian Johansson, Clara Nyberg

Influenssarokotus edelleen lääketieteellisille riskiryhmille ja kaikille 65 vuotta täyttäneille Kansanterveyslaitoksen influenssarokotussuositus 2006

Influenssaepidemian vaikutuksia voidaan tehokkaimmin vähentää rokottamalla riskiryhmiin kuuluvat influenssaa vastaan vuosittain.

Satu Rapola, Rose-Marie Ölander, Tapani Hovi, Terhi Kilpi, Pirjo-Riitta Saranpää (Siht.), Irja Davidkin, Heikki Korpela, Helena Käyhty, Marko Luhtala, Tea Nieminen, Hanna Nohynek, Eeva Pekkanen, Petri Ruutu

Ubuntun jäljillä

Arkkipiispa Desmond Tutu kertoi taannoin afrikkalaisesta käsitteestä "ubuntu", jolla tarkoitetaan ihmisen olevan ihminen (vain) toisten ihmisten kautta. Ubuntu olisi hyödyllinen käsite neurotieteilijällekin, rakentuuhan ihmismieli sosiaalisessa vuorovaikutuksessa niin, että ilman muita ihmisiä olisimme kuin eläinten kasvattamia susilapsia. Yllättäen nykyaikainen aivotutkimus on muodostumassa filosofisten, biologisten, psykologisten ja kulttuuristen mielenselitysten sulattamoksi ja testausfoorumiksi, ja orastavan sosiaalisen neurotieteen voidaan katsoa tutkivan juuri ubuntun ilmentymiä aivoissa.

Riitta Hari

Lääkevalintojen eroja Suomessa ja Norjassa

Suomen ja Norjan lääkekulutustilastojen vertailu toi esiin yhtäläisyyksiä, mutta myös merkittäviä eroja samojen sairauksien lääkehoidoissa.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Bisfosfonaattien luustohaitat

Australian ja EU-maiden lääkeviranomaiset tiedottavat mm. hyperkalsemian ja osteoporoosin hoitoon käytettyihin bisfosfonaatteihin liittyvästä harvinaisesta leukaluiden osteonekroosista. Australiassa on raportoitu 106 ja kirjallisuudessa 368 tapausta. Useimmat ongelmista ovat liittyneet tsoledronihapon (Aclasta/Zometa, Novartis) infuusioihin, jolloin esiintymistiheydeksi on arvioitu noin 2 tapausta 2 000 hyperkalsemian vuoksi hoidettua syöpäpotilasta kohti. Osteonekroosia on tavattu varsin harvoin, jos bisfosfonaatteja on käytetty tabletteina. Useat lisätekijät voivat altistaa potilaan näille haittavaikutuksille. Suomessa bisfosfonaateista ovat käytössä alendronaatti (Fosamax/Fosavance, MSD), dinatriummetidronaatti (Didronate, Roche), dinatriumpamidronaatti (Aredia, Novartis ja Pamifos, Medac), ibandroni (Bonviva/Bondronat, Roche), dinatriumklodronaatti (Bonefos, Schering), risedronaatti (Optinate, Sanofi-Aventis), pamidronaattidinatrium (Pamidronatdinatrium Mayne, Mayne Pharma) ja tsoledronihappo. Ongelmaa käsiteltiin tällä palstalla myös aiemmin (SLL 2005;60:1429).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Raha kaitsee julkaisuja - JAMA huolestunut

JAMA:n päätoimittaja Catherine D. DeAngelis suomii pääkirjoituksessa rahoittajien valtaa tutkimustulosten julkaisemisessa. Markkinointi hallitsee yhtiöiden rahoittamaa tutkimusta. Tutkijoille ei anneta kaikkia tutkimuslöydöksiä, vuoden kestoiseksi aiotusta tutkimuksesta julkaistaan vain edulliset puolen vuoden tulokset, vakavat haittatapahtumat raportoidaan puutteellisesti ja haittahavaintoja piilotellaan. Kun JAMA on vaatinut tuloksien puolueetonta tilastollista käsittelyä, sponsori on vetänyt käsikirjoituksen pois, mutta julkaissut sen muussa lehdessä. Lehti on myös joutunut korjaamaan kirjoittajien puuttuvia tai vajaita eturistiriitojen selvityksiä ja rahoituslähteitä. Koska julkaistu tutkimus vaikuttaa potilaan hoitoon, on sen oltava eettisesti ja tieteellisesti moitteeton. JAMA on nyt julkistanut tiukat vaatimukset sponsoreille ja tutkijoille.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä