Viina pahentaa keuhkokuumetta

Alkoholinkäytön on todettu vaikuttavan sekä yleiseen että keuhkojen paikalliseen immuunivasteeseen. Espanjalaiset tutkivat sairaalaan joutuneen keuhkokuumepotilaan tilannetta suhteutettuna alkoholin käyttöön. Potilaat luokiteltiin alkoholin käyttäjiksi (n = 128), alkoholia aiemmin käyttäneiksi (n = 54) sekä muut-ryhmään (n = 1 165). Osoittautui, että pneumokokkia esiintyi alkoholin käyttäjillä enemmän ja keuhkokuume oli heillä myös hankalampi. Pneumokokkipneumonian ja alkoholin väärinkäytön välillä oli itsenäinen yhteys (OR 1,6, p = 0,033), samoin aiemmin alkoholia käyttäneillä (OR = 2,1, p = 0,016). Pneumokokkirokotus saattaisi olla aiheellinen riskissä oleville, mutta riittääkö hoitomyöntyvyys sen hankkimiseen?

Hannu Puolijoki

Lääkehaittojen myöhemmässä huomioimisessa puutteita

Geriatrisesta sairaalasta kotiutettujen potilaiden (n = 215) sairaalatiedoista selvitettiin hoitojakson aikaiset lääkehaitat. Lääkehaittoja oli ilmennyt kaikkiaan 104, näistä 40 vakavaa. Kaikista haitoista vain 51 % ja vakavista 62 % mainittiin yleislääkärin saamassa loppulausunnossa. Jatko ei ollut mairitteleva yleislääkärillekään: haittoja aiheuttaneita lääkkeitä määrättiin uudelleen 27 %:ssa tapauksista, vakavia haittoja aiheuttaneita 22 %:ssa. Maininta epikriisissä ei asiaa auttanut (maininta ja uusintamääräys 30 %, ei mainintaa 22 %). Maininta lääkehaitasta oli kirjattu sairauskertomuksessa asianmukaiseen kohtaan vain harvoin.

Katariina Korkeila

Vaikuttaako alkoholinkäyttö sydämen vajaatoiminnan ilmaantumiseen?

Runsas alkoholinkäyttö saattaa johtaa kardiomyopatian kehittymiseen tai pahentaa vajaatoimintapotilaan oireita. Lähes 6 000:n yli 65-vuotiaan amerikkalaisen alkoholinkäyttöä ja terveystietoja tilastoitiin 7-10 vuoden ajan. Ilmeni, että kohtuullinen (alle 13 annosta viikossa) alkoholinkäyttö seurannan aikana vähensi sydämen vajaatoiminnan ilmaantumista enimmillään lähes kolmanneksen, eikä ero selittynyt harvemmilla tutkimusjakson aikana sairastetuilla sydäninfarkteilla. Toisaalta jo ennen tutkimusjaksoa alkoholia käyttäneillä henkilöillä vajaatoimintaa ilmeni kolmanneksen absolutisteja enemmän.

Juhani Airaksinen

Molekyylibiologia selittää, miksi sisplatiini ei tehoa kaikkiin keuhkosyöpiin

Syöpäpotilaalle leikkauksen jälkeen annettava solunsalpaajahoito hyödyttää vain pientä osaa kaikista niistä potilaista, jotka joudutaan altistamaan toksiselle hoidolle. Rintasyövän hoidossa hormonireseptorit ja HER-reseptori ohjaavat hoitovalintoja. Lymfoomien CD20-pintarakenne ohjaa hoitovalintaa. Muissa syövissä hoitoa ohjaavia reseptoreita tai muita markkereita on käytettävissä aika vähän.

Sirkku Jyrkkiö

Iktyoosin ja ehkä atooppisen ekseemankin geneettinen tausta selviää

Ichthyosis vulgaris eli yleinen kalansuomutauti on yleisin yhden geenin aiheuttama perinnöllinen ihosairaus. Sen esiintyvyys on noin 1/250. Se periytyy vallitsevasti, mutta sen vaikeusaste vaihtelee perheestä ja yksilöstä toiseen. Lievimmillään potilas ei miellä sairastavansa ihotautia, vaan pitää kuivaihoisuuttaan ennemmin atopian ilmentymänä. Tämän yleisen kalansuomutaudin tyypillisimmät oireet ovat ryppyiset kämmenet ja jalkapohjat eli kämmenissä ja jalkapohjissa näkyy tavallista enemmän ja selvemmin erottuvia uurteita. Reisien sivuilla ja olkavarsien ojentajapinnoilla on kananlihamaista, kuivankarheaa näppylää eli keratosis pilarista. Lisäksi sääret, käsivarret ja varsinkin alavatsa hilseilevät.

Sirkku Peltonen

Subakuutti yskä usein infektion jälkeistä

Korealaiset tutkivat 3-8 viikkoa kestäneen subakuutin yskän kulkua 184 (77 miestä) potilaan kohdalla. Tutkimuksiin kuului mm. metakoliini-inhalaatioaltistus. Yskä poistui ilman mitään hoitoa kolmasosalta. Niistä 43:sta, joilla oli ollut positiivinen metakoliinitesti, todettiin 29:llä astma, joka ilmenee yskänä. Ensisijaisena lääkkenä oli antihistamiini-dekongestantti-yhdistelmä niillä, joilla epäiltiin infektion jälkeistä oireistoa tai ylähengitystieperäistä yskää. Tavallisimpia syitä yskään olivat infektion jälkeinen oireisto (48 %), ylähengitystieperäinen yskä (33 %) ja astma (16 %). Valtaosa itsestään rauhoittuvista tilanteista oli infektion jälkeistä yskimistä (74 %). Tutkijat päätyivät siihen, että bronkiaalista hyperreaktiviteettia ei kannata kiireellä mennä näiltä potilailta mittaamaan, ellei todella epäile astmaa.

Hannu Puolijoki

Suomalaisnaisilla vaikeaa Ruotsissa

Maahanmuuttoon liittyy suhteellisen usein myös mielenterveydellisiä ongelmia. Valikoitumisteorian mukaan muuttajat ovat jo alunperin lähtöväestöä häiriintyneempiä, kun taas aiheutumisteorian mukaan vieraassa ympäristössä asuminen merkitsee lisääntynyttä sosiaalista stressiä ja kohonnutta sairastumisriskiä. Suomalaiset ovat suurin vierasmaalainen väestöryhmä Ruotsissa, joten onkin kiinnostavaa tietää, miten he ovat sopeutuneet uuteen kotimaahansa. Voisi odottaa, että yhteinen historia ja samanlainen kulttuuri helpottaisi sopeutumista, mutta näin ei näytä kaikin osin olevan.

Raimo K. R. Salokangas

Asiakas-sana roskikseen ja potilas arvoonsa!

Kun rehellisten ja toiminnan sisältöä tehokkaasti kuvaavien nimitysten vääntäminen omituiseen muotoon tuli muotiin, sairaanhoitoon syntyi asiakas. Nimityksen typeryyttä kuvastaa pieni koe: kuvataan kipeää vauvaa. "Asiakas on itkenyt herkeämättä koko yön eikä asiakas ole suostunut ottamaan rintaa."

Jyrki Joensuu

Seksistä maksamallako rikolliseksi?

Suomen Lääkärilehdessä 32/2006 kollega Claes Andersson pahoittelee kolumnissaan seksin oston kriminalisoimiseksi tehdyn lakiehdotuksen vesittämistä eduskunnassa, leimaten sitä eduskunnan työn pohjanoteeraukseksi. Olen asiasta aivan eri mieltä: Alkuperäinen lakiehdotus oli niin surkea, että sen muutoksista eduskunta ansaitsee kiitoksen. Hyvän lain pitäisi kohdistua oikeaan kohderyhmään, ei rankaista sivullisia. Lisäksi sen tulkinnan ja soveltamisen pitäisi olla helppoa ja selkeää. Lakiesitys ei mielestäni kunnioita näitä periaatteita.

Erik Eklund

Vaikea sepsis esittäytyy - ja jo oli aikakin!

Vaikeassa sepsiksessä infektion aiheuttama elimistön tulehdusvaste on jopa epätarkoituksenmukaisen voimakas ja haitallinen ja aiheuttaa monien elinten toimintahäiriöitä. Vaikea sepsis on infektiosairaus, mutta sen hoito on usein kaikkea muuta kuin varsinaista infektiotaudin hoitoa. Mikrobilääkehoito on oleellinen osa vaikean sepsiksen hoitoa ja sen viivästyminen heikentää potilaan ennustetta merkitsevästi. Mutta mikrobilääkehoito ei yksin riitä. Tulehdusmyrskyn raunioittama elimistö tarvitsee paitsi tulehdusreaktion vaimentamista myös varhain aloitettua, eri fysiologisiin tapahtumiin kohdistuvaa täsmähoitoa.

Esa Rintala