77880 osumaa

K-vitamiinin historiaa

Tanskalainen Henrik Carl Pieter Dam (1895-1976) tutki vuonna 1929 rasva-aineenvaihduntaa kananpojilla. Kun niille annettiin kokeilujen eräässä vaiheessa täysin rasvatonta, eetterillä uutettua ravintoa, ilmaantui niille runsaasti erilaisia verenvuotoja. Dam ja F. Schønheyder osoittivat vuonna 1934, että kyseessä oli puutostauti, joka voitiin parantaa antamalla kananpojille siihen saakka tuntematonta rasvaliukoista ravintotekijää. Näin oli löydetty uusi vitamiini, jolle annettiin nimeksi K-vitamiini.

Arno Forsius

Tie suolle ja suolta pois: analyysi Yhdysvaltojen terveydenhuollon ongelmista ja ehdotus niiden ratkaisemiseksi

Niin hyvin kuin meillä tunnetaan yhdysvaltalaisen lääketieteen innovaatiot, niin huonosti meillä tunnetaan amerikkalaisen terveydenhuollon pulmat. Kaksi juurevaa jenkkiä, toinen hyvin meritoitunut Carterin aikainen apulaisterveysministeri ja Surgeon-General Dr. Richmond ja toinen maan kokeneimpia terveysekonomisteja, Dr. Rashi Fein, ovat nähneet paljon vaivaa kuvatessaan sadan vuoden jakson, joka näki maan nykyisen järjestelmän syntyvän.

Martti Kekomäki

Tukeva käsikirja keuhkosairauksista

Keuhkosairaudet-kirjan viime vuonna ilmestynyt 3. painos on tukevoitunut 800-sivuiseksi. Kirjoittajat ovat halunneet tässä käsikirjassa laajentaa lukijoiden tietämystä erityisesti kehitysbiologiasta, tupakasta vieroituksesta, uloshengitysilman merkkiaineista sekä hengityshäiriöistä. Uudistukset ovat tervetulleita, mutta kirjan taso vaihtelee nyt aiempaa enemmän aihepiireittäin. Ilmiö saattaa osin selittyä kirjoittajien taustalla. Osa heistä on pääosin kliinikoita, kun taas toiset ovat suuntautuneet enemmän tutkimustyöhön. Esimerkiksi keuhkojen immunologian ja patologian osuuksien läpikäyminen vaatii jonkin verran perustietoja, kun taas tupakasta vieroituksen sekä obstruktiivisisten keuhkosairauksien kappaleet avautuvat lukijalle helpommin.

Olli Säynäjäkangas

Lääkäriliitto: Hoitosuhde on asiakastietojen sähköisen käytön edellytys

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskeva laki on lähivuosien merkittävimpiä lääkärien työtapoihin ja -oloihin vaikuttavia säädöksiä. Sosiaali- ja terveysministeriölle osoittamassaan lausunnossa Lääkäriliitto toteaa, että terveydenhuollon prosessien tehostaminen tietoteknologian avulla tarjoaa mahdollisuuksia myös terveyspalvelujen rahoitusta uhkaavan kriisin ehkäisemiseen.

Tanja Hannus

Ylipaino haitallista käsien nivelille ja pitkäaikainen särkylääkkeiden käyttö sydämelle

Nivelrikko on käsissä hyvin yleistä. Käsinivelrikko on yhteydessä muiden nivelten nivelrikkoon, joten sen tutkiminen antaa tietoa myös nivelrikon riskitekijöistä yleensä. Kuitenkin käsinivelrikon yhteyttä toimintakykyyn tai kuolleisuuteen on selvitetty vähän. Murtumariskin arviointi on keskeistä osteoporoosin diagnostiikassa ja hoidossa. Tutkimuksessa selvitettiin käsiröntgenkuvien avulla todetun nivelrikon ja osteoporoosin esiintyvyyttä, riskitekijöitä sekä yhteyttä terveydentilaan ja kuolleisuuteen.

Mikko Haara

IL-10:n tuotanto vastasyntyneillä

Vastasyntyneet ovat tunnetusti herkkiä saamaan vakavia infektioita. Vastasyntyneillä vasta-ainetuotanto on selvästi vähäisempää kuin aikuisilla, ja mm. tärkeän välittäjä-aineen, gammainterferonin (IFN-gamma) tuotanto on vähäistä. Tämän tutkimuksen hypoteesina oli, että vastasyntyneiden kehittymätön välittäjäainetuotanto johtaa suhteettoman suureen IL-10:n tuotantoon, joka estää IFN-gamma:n tuotantoa.

Anna Kotiranta-Ainamo

Lasten kivun lääkkeetön hoito Kiinassa

Lääkkeettömien kivunlievitysmenetelmien on todettu olevan tehokkaita lasten kivun hoidossa. Kiinassa lääkkeettömien kivunlievitysmenetelmien käytöstä lasten leikkauksenjälkeisen kivun hoidossa ei ole juurikaan tutkittua tietoa hoitohenkilökunnan, perheiden tai lasten näkökulmista. Tutkimustietoa tarvitaan, sillä lasten kipua hoidetaan edelleen vähemmän kuin aikuisten mm. siksi, että pienen lapsen kivun merkkejä on vaikea arvioida.

Hong-Gu He

Mitokondriotaudit ja kompleksi-I-entsyymin toiminta

Mitokondrio on soluorganelli, joka tuottaa happea kuluttavassa soluhengityksessä noin 95 % solun energiasta aerobisissa olosuhteissa. Sillä on myös oma perimäaines, ns. mitokondriaalinen DNA (mtDNA), jonka on havaittu mutatoituvan jopa kymmenen kertaa nopeammin kuin tuman perimän. Mitokondrion perimän virheet voivat aiheuttaa neurodegeneratiivisia sairauksia; "klassisia" mitokondriotauteja ovat Leberin perinnöllinen näköhermoatrofia (LHON) ja mitokondriaalinen enkefalomyopatia, laktaattiasidoosi ja "stroke"-tyyppiset kohtaukset (MELAS) -oireyhtymä. mtDNA:lla epäillään olevan osuutta myös mm. aikuistyypin diabeteksen ja Parkinsonin taudin synnyssä. Oksidatiivisen stressin arvellaan olevan osa näiden tautien syntyä ja myös osallistuvan kudosten vanhenemismuutoksiin.

Marko Kervinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030