Farmaseuteille ja proviisoreille koulutusta lääkehoidon kokonaisuuden arvioimisesta

Ensimmäiset suomalaiset lääkehoidon kokonaisarviointiin erityispätevyyden saaneet proviisorit ja farmaseutit ovat juuri valmistuneet Kuopion yliopistosta.

Ulla Järvi

Vanhusten influenssarokotuksissa hyötyä suuremmasta annoksesta?

Vanhukset ovat jokavuotisen influenssakierron suurimpia riskiryhmiä paitsi muiden sairauksiensa vuoksi, myös siksi, että heillä immuunivaste on usein heikompi kuin nuoremmilla. Yhdysvalloissa, jossa influenssaan kuolee vuosittain 36 000 ihmistä, on kokeiltu, voitaisiinko vanhuksia suojata taudilta paremmin antamalla heille suurempi rokoteannos (Arch Intern Med 2006;166:1121-7).

Marianne Jansson

Sairaan lapsen perhe voi unohtua terveydenhuollossa

Terveydenhuollossa perhekeskeisyyttä on perinteisesti pidetty hoidon ja auttamisen keskeisenä periaatteena. Onhan lapsen sairaus tai vamma koko perheen voimavaroja kuluttuva asia.

Ulla Järvi

Oulun kaupunginjohtajasta Husin toimitusjohtaja

Oulun kaupunginjohtajasta Kari Nenosesta on tulossa Husin uusi toimitusjohtaja. Husin hallituksen nimeämä etsintätyöryhmä ehdotti hänen valintaansa toimitusjohtajaksi yksimielisesti. Nenosen valintaa pidettiin alkuviikosta selvänä, mutta lopulliset päätökset asiasta on tehty Husin hallituksessa ja valtuustossa vasta Lääkärilehden mentyä painoon.

"Tiekartta vaskuliitteihin" on Lääkärilehden Vuoden kirjoitus

Dosentti Tom Petterssonin ja professori Yrjö T. Konttisen artikkeli Tiekartta vaskuliitteihin on valittu Suomen lääkärilehden Vuoden kirjoitukseksi 2005.

WHO:n uusi pääjohtaja valitaan marraskuussa

Maailman terveysjärjestö WHO kokoontuu marraskuussa ylimääräiseen yleiskokoukseen valitsemaan seuraajaa äkillisesti menehtyneelle pääjohtaja Lee Jong-wookille.

Palkattomat ylityöt tyypillisiä koulutetuille naisille Omalla ajalla tehdään ajattelurauhaa vaativia töitä

Ylemmät toimihenkilönaiset hankkivat itselleen jatko- ja täydennyskoulutusta ja paiskivat ylitöitä siinä missä miehetkin. Kaikista ponnisteluistaan huolimatta naiset eivät saa vastineeksi laadukasta työelämää.

Ulla Järvi

Lisää tietoa Mondorin taudista

Mondorin taudin nimellä kulkevasta tilasta on julkaistu 25 potilaan materiaaliin perustuva aineisto. Kyseessä on peniksen dorsaalisen subkutaanilaskimon tromboosi, joka ilmenee äkillisenä, lähes kivuttomana, vaihtelevan mittaisena kovana juosteena peniksen dorsaalipinnalla. Aiheesta on aiemmin julkaistu etupäässä yksittäistapauksia. Potilaitten keski-ikä oli 34 vuotta (15-57). Magneetti- ja ultraäänitutkimusten perusteella varmistettiin, että muutos oli paikallinen. Jo muutaman päivän paikallishoito hepariinivoiteella ja suun kautta annetulla indometasiinilla toi avun 23:lle potilaista. Kahdelle, joilla tilanne jatkui vielä 4 viikon hoidon jälkeen, tehtiin trombektomia. Taudin patogeneesi on tuntematon. Hoidon jälkeisestä pitkäaikaisseurannasta ei ole tietoja. Mahdollisen relapsin syyn selvittelyssä kannattaa tutkia proteiini S, vapaa proteiini S, antitrombiini III ja proteiini C.

Ossi Lindell

Tanskassa sädehoitoon liian pitkä jono

Kirjallisuuden mukaan kuukauden viive kurkunpääsyövän hoidon aloituksessa heikentää elonjäämistä 4 %. Jos odotusaika on 56 vrk, tuumorin volyymi kasvaa 70 %. Tanskalaistutkimuksen mukaan vuonna 1992 kurkunpään tai nielun alueen syöpään sairastuneen potilaan odotusaika lääkärin ensi tapaamisesta sädehoidon aloitukseen oli 50 vrk. Vuonna 2002 odotuspäiviä kertyi 70. Aika ensikontaktista diagnoosiin ei muuttunut, mutta aika diagnoosista hoidon aloitukseen oli merkittävästi pidempi. Vuonna 2002 tehtiin enemmän kuvantamistutkimuksia ja hoidon suunnitteluprosessi on monimutkaistunut. Suurin syy hoidon viivästymiseen oli kuitenkin jonotus hoitokoneelle. Kirjoittajat arvioivat, että kolmen viikon ylimääräinen odottelu heikentää potilaan paranemismahdollisuuksia noin 10 %. Pitkä jonotus voi mitätöidä vaativan hoitoprosessin tulokset.

Sirkku Jyrkkiö

Magneettinavigointi ja robottimenetelmät mullistavat eteisvärinän hoidon

Eteisvärinän katetrihoidot kehittyvät nopeasti. Milanolainen alan uranuurtaja Carlo Pappone työtovereineen raportoi ensimmäisiä kokemuksiaan eteisvärinän kauko-ohjatusta ablaatiohoidosta. Nyt käytössä oleva menetelmä perustuu magneettinavigointisysteemiin (Stereotaxis), jossa operatööri voi kauko-ohjata hyvin taipuisaa ablaatiokatetria magneettikentässä tarkasti haluamiinsa kohteisiin "joystickin" avulla joko läheisestä ohjaushuoneesta tai näytösluontoisesti jostakin kongressikeskuksesta käsin. Näyttää siltä, että magneettikentän avulla saatava kudoskontakti on vähintään yhtä hyvä ja turvallinen kuin manuaalisesti jäykillä katetreilla saatava. Menetelmään voidaan yhdistää tavanomainen elektroanatominen kuvantaminen ja perinteistä röntgenläpivalaisua tarvitaan entistä vähemmän. Tavoitteena on, että vasemman eteisen kartoituksen ja ilmeisesti varsinaisen ablaationkin voi toteuttaa eteisväliseinäpunktion jälkeen tietokoneohjatusti puoliautomaattisesti operatöörin valvonnassa.

Juhani Airaksinen