Suolistosyövän väestöseulonnan käynnistyminen Suomessa

Suolistosyövän väestöseulonta käynnistyi Suomessa 22 kunnassa vuonna 2004. Kansallisen seulonnan tavoitteena on selvittää, voidaanko suolistosyöpäkuolleisuutta pienentää. Tässä artikkelissa esitetään ensimmäiset tiedot osallistumisaktiivisuudesta ja seulontalöydöksistä.

Nea Malila, Tiina Oivanen, Martin Rasmussen, Outi Malminiemi

Miten elinympäristö vaikuttaa atooppisen allergian riskiin?

Atooppisten sairauksien 1960-luvulta lähtien jatkunut yleistyminen on pysähtynyt joissakin länsimaissa, mutta Suomessa astma ja allerginen nuha ovat vielä lisääntymässä.

Arja Viinanen

Kohonnut verenpaine ja aivohalvaus - katsaus viime vuosien tutkimuksiin ja hoitosuosituksiin

Kohonnut verenpaine on aivohalvauksen merkittävin riskitekijä. Lääkkein hoidetuistakin avoterveydenhuollon potilaista vain 70 % pääsee hoitosuositusten mukaisiin tavoitteisiin.

Kirsi Rantanen, Olli Häppölä, Timo Strandberg

Insuliiniresistenssi naisilla

Insuliiniresistenssi ja siihen liittyvä metabolinen oireyhtymä ovat lisääntymässä niin naisilla kuin miehilläkin ylipainon yleistyessä.

Risto Kaaja, Seija Korhonen

Kolonoskopian mahdollisuudet suolistosyövän seulonnassa

Kolonoskopiaseulonnan käynnistäminen suolistosyövän etsimiseksi voi tuntua houkuttelevalta, mutta tieteellinen näyttö sen vaikutuksista puuttuu. Vaarana on, että asiasta tulee kestoaihe kuluttaville väittelyille, kuten mammografiaseulonnoista. Pohjoismaiset asiantuntijat ovat koonneet voimansa yhteisen tutkimushankkeen ajamiseksi.

Michael Bretthauer, Anders Ekbom, Nea Malila, Tryggvi Stefansson, Anders Fischer, Geir Hoff, Elisabete Weiderpass, Steinar Tretli, Laufey Trygvadottir, Hans Storm, Iben Holten, Hans-Olov Adami

Simvastatiinin asema vahvistui vuonna 2005

Statiinien käyttö yleistyi vuonna 2005 edelleen nopeasti, sillä ryhmän lääkkeistä sai korvausta noin 467 000 henkilöä, ja määrä kasvoi edellisvuodesta 52 000:lla.

Timo Klaukka, Arja Helin-Salmivaara

Kalliit antihistamiinit toissijaisiksi Norjassa

Norjan lääkevalvontaviranomainen on asettanut setiritsiinin ja loratadiinin ensisijaisiksi antihistamiineiksi, joita lääkärin tulee määrätä allergian hoitoon. Kalliimpia antihistamiineja, kuten ebastiinia, feksofenadiinia tai levosetiritsiiniä, tulee määrätä vasta, jos setiritsiini ja loratadiini eivät jostain syystä sovi potilaalle. Asiantuntijaryhmä toteaa tehon ja turvallisuuden olevan kaikilla antihistamiineilla suurin piirtein samat, eikä hoidollisia tai hinnan eroja voi perustella näillä syillä. Setiritsiiniin verrattuna päivän hoito maksaa kalleimmilla vaihtoehdoilla 2-3 kertaa enemmän. Toimenpiteen arvioidaan säästävän noin 40 miljoonaa kruunua käytettäväksi muuhun lääkehoidon korvaamiseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusia lääkkeitä EU-maihin

Euroopan lääkelautakunta Lontoossa on hyväksynyt kannabinoidi-1-reseptorin salpaajan rimonabantin (Acomplia/Zimulti, Sanofi-Aventis) liikalihavuuden ja ylipainon hoitoon, kun potilailla on riskitekijöitä, kuten tyypin 2 diabetes tai dyslipidemia. Lääkehoitoon on liitettävä dieetti ja liikunta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Naltreksonista depotinjektio

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt naltreksonista (Vivitrol, Alkermes ja Cephalon) depotinjektion alkoholiriippuvuuden tukihoitoon yhdistettynä psykoterapiaohjelmaan. Injektio annetaan kerran kuukaudessa. Lääkkeestä on jo käytössä tablettimuoto myös Suomessa (Naltrexone Vitaflo, Berren), mutta ongelmana on ollut heikko hoitomyöntyvyys. Depotinjektion tehoa on verrattu lumehoitoon yli 600 alkoholistin joukossa tehdyssä satunnaistetussa tutkimuksessa. Hoitoon motivoituneiden joukossa havaittiin, että suurkulutus väheni noin 25 %.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Trastutsumabi varhaiseen rintasyöpään myös EU-maissa

Euroopan lääkelautakunta on laajentanut trastutsumabin (Herceptin, Roche) indikaatioita käsittämään HER2:ta yli-ilmentävän, invasiivisen, ei metastasoineen rintasyövän varhaisen hoidon leikkauksen tai solusalpaaja- tai sädehoidon jälkeen. Tähän asti lääke on hyväksytty EU-maissa vain metastasoineen rintasyövän hoitoon käytettynä yksin, kun potilas on läpikäynyt vähintään kaksi solunsalpaajahoitoa, tai yhdistettynä kemoterapiaan. Lääkelautakunta käsitteli asian kiireellisenä. Indikaation vahvistaminen Euroopan komissiossa vienee vielä noin kolme kuukautta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä