Mitä on olla poikalapsi?

Jari Sinkkosen uusi kirja jatkaa aikaisempien aihepiiriä: mitä on olla poikalapsi hormonien, kasvatuksen ja ympäristön odotusten ristipaineessa. Lukijan mielessä kirjan nimi assosioituu Lasse Hallströmin parinkymmenen vuoden takaiseen elokuvaan Elämäni koirana, joka sivuaa samoja teemoja.

Martti Teikari

William Withering ja digitalis

Brittiläinen William Withering syntyi vuonna 1741 lääkärin poikana Wellingtonissa lähellä Birminghamia. Alkeisopetuksen jälkeen hän opiskeli lääketiedettä Edinburghin yliopistossa ja valmistui lääkäriksi vuonna 1766. Hän muutti lääkärinpraktiikan toivossa Staffordin kaupunkiin, mutta potilaita ilmaantui vain vähän. Eräs heistä oli neitonen Helene Cooke, joka innostui pitkällisen sairautensa aikana kukkien maalaamisesta. Withering puolestaan keräsi hänelle malliksi kukkia ja kiinnostui kasvitieteestä. Yhteinen harrastus johti avioliiton solmimiseen viiden vuoden kuluttua.

Arno Forsius

Tutkija + edunvalvonta = tyhjä joukko?

Tutkijoiden ansionkehitys matelee verrattuna muuhun lääkärikuntaan. Kyseessä on yksi epäotollisimmista edunvalvonnan sektoreista. Asian sisäistettyään Lääkäriliitto panosti tälle alueelle. Vuodesta 2003 liitossa on toiminut Valtionsektorin valiokunta. Miten valiokunnassa on käsitelty tutkijoiden asiaa?

Outi Aikio

Lääkäriliiton laatupalkinto 2006 julistettiin haettavaksi

Hallitus päätti 26.4. kokouksessaan julistaa haettavaksi Lääkäriliiton laatupalkinnon myös tänä vuonna. Kahdeksannen kerran jaettavan laatupalkinnon hakuaika on alkanut, ja palkinnon saaja julkistetaan ensi vuoden Lääkäripäivillä.

Tanja Hannus

Suomen Lääkäriliiton laatupalkinto 2006 tuloksekkaasta toiminnan kehittämisestä Suomen Lääkäriliitto julistaa haettavaksi laatupalkinnon kahdeksannen kerran.

Laatupalkinto myönnetään lääkäriryhmälle, lääkärin johtamalle moniammatilliselle ryhmälle tai yksittäiselle lääkärille. Perusteluissa tulee tuoda esiin jo pääosin toteutunut kehittämishanke, josta on osoitettua hyötyä terveydenhuollon toimivuudelle ja potilaiden hoitamiselle, ja joka on merkittävällä tavalla parantanut terveydenhuollon palvelujen laatua. Jatkuvan laadunhallinnan periaatteita noudattava kehittämishanke on asiakaslähtöinen, moniammatillinen, systemaattinen, prosessikeskeinen, jatkuvaan kehittämiseen ja tosiasiatietoon perustuva.

Uusia kudosmerkkiaineita eturauhassyövän diagnostiikkaan ja ennusteen arviointiin

Eturauhasen syövän etenemisen mekanismien parempi tunteminen täsmentäisi taudin ennusteen arviointia, joka nykyisin pohjautuu syövän erilaistumisasteen ja levinneisyyden määrittämiseen. Tämän väitöskirjan osatutkimukset käsittelivät eturauhassyövän syntyyn, etenemiseen sekä leikkaushoidon jälkeiseen ennusteen arviointiin liittyviä kliinisiä muuttujia ja potentiaalisia uusia kudosmerkkiaineita. Tutkimuksen aineistona olivat TYKS:ssa vuosina 1986-2002 eturauhasen totaalipoistolla hoidetut syöpäpotilaat. Perinteisten kudospatologisten menetelmien lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin solu- ja molekyylibiologisia tutkimusmenetelmiä.

Tuomas Mirtti

Minimiliikunta vaihdevuosi-iässä

Vaihdevuosien aikana elimistön pienenevä estrogeenipitoisuus saattaa edistää naisen verenkierto- ja hengityselimistön kunnon ja lihasvoiman heikkenemistä, luiden haurastumista sekä painon nousua, erityisesti jos nainen ei harrasta liikuntaa. Nämä kaikki lisäävät riskiä sairastua yleisiin kansantauteihin, joten liikunta olisi erityisen tärkeää tässä elämänvaiheessa. Liikuntasuositusten taustatieto on kerätty väestötutkimuksista ja liikuntaharjoittelututkimuksista, joita on tehty valtaosin miehille. Näin ollen niitä ei sellaisenaan voida yleistää koskemaan vaihdevuosi-ikäisiä naisia.

Tuula-Maria Asikainen

Keskushermostoa rappeuttavan JNCL-taudin solutason syntymekanismit

Juveniili neuronaalinen seroidilipofuskinoosi (JNCL, Battenin tauti) on peittyvästi periytyvä keskushermoston rappeumasairaus, jonka tyypillisiä piirteitä ovat etenevä näön heikkeneminen, sokeus, epilepsia sekä henkinen ja fyysinen taantuminen, jotka johtavat ennenaikaiseen kuolemaan varhaisella aikuisiällä. JNCL johtuu virheistä CLN3-geenissä, mutta vastaavan CLN3-proteiinin toiminta ja JNCL-taudin syntymekanismit ovat tuntemattomia. Taudin oireet keskittyvät yksinomaan keskushermostoon ja siksi on tärkeää tutkia tautia aivokudoksessa ja hermosoluissa.

Kaisu Luiro

Ampuma- ja räjähdysvammat Suomessa 1985-2004

Sairaalahoitoa vaativat ampumavammat ovat Suomessa vähentyneet vuodesta 1980-luvun lopun 5,1 tapauksesta 100 000 henkilövuotta kohden (254 kpl) vuoden 2003 enää vain 2,6 tapaukseen 100 000 henkilövuotta kohden (133 kpl). Tämä väheneminen perustui ensi sijassa tapaturmaisten vammojen vähenemiseen, kun sen sijaan väkivaltaisissa ampumavammautumisissa ei selvää pysyvämpää muutosta havaittu. Kuolemaan johtaneissa ampumavammoissa havaittiin pieni väheneminen viimevuosina. Ylivoimaisesti merkittävin riskitekijä ampumiselle on itsemurhayritys.

Ilkka Mäkitie

Uudesta antibiootista tauko MRSA-taisteluun

Juuri myyntiluvan saaneelta tigesykliiniltä odotetaan paljon.