Leikkaushoito vaihtoehto vaikeassa keuhkoembolisaatiossa

Massiivin keuhkoembolisaation hoito saattaa olla ongelmallista. Jos trombolyysihoitoa on jo kokeiltu, mitä tehdä? Ranskalaiset tutkivat (488 trombolyysin saaneen potilaan aineistossa) 40 tapauksen kohdalla, pitäisikö trombolyysi uusia vai valita kirurginen embolektomia. Hoitava lääkäri valikoi potilaat hoitoon saapumisvaiheessa (mitä voidaan kyllä kritisoida): 14 leikattiin, 26:lle annettiin uusi trombolyysi. Kirurgisesti hoidetut selvisivät paremmin jatkossa, mm. kuolleisuus oli 1 vs. 10 (p = 0,07). Embolisaation uusimisia tapahtui niin ikään lääkehoitoryhmässä enemmän (0 % vs. 35 %). Vakavat vuoto-ongelmat komplisoivat trombolyysiryhmää. Tutkimuksella on puutteensa, mutta pääkirjoittajien tapaan sitä voi pitää vaikean asian tarkasti toteutettuna selvityksenä.

Hannu Puolijoki

ASA:n antitromboottinen teho naisilla vähintään yhtä hyvä kuin miehillä

Lähes 40 000 terveen naisen seurantatutkimuksessa todettiin vastikään, ettei pieni asetyylisalisyylihappo (ASA) -annos juurikaan vähennä valtimotautitapahtuman vaaraa. Pieni aivohalvausten vaaran vähenemä tutkimuksessa todettiin. HOT-tutkimuksessa ASA vähensi miespuolisten verenpainepotilaiden sydäninfarktin vaaraa yli 40 %, mutta naisilla ei vastaavaa hyötyä ASA:sta todettu.

Juhani Airaksinen

NMP22 toimii rakkokarsinoomamarkkerina

Virtsarakon karsinoomaa sairastava potilas on elinikäisessä kystoskopiaseurannassa. Diagnostiikassa tarvitaan lisämenetelmiä, joista yleisin on virtsan irtosolututkimus.

Ossi Lindell

Voiko joukkueurheilu kumota geneettisen alttiuden tupakointiin?

Nuoret kokeilevat tupakointia yleisesti ja merkittävä osa nuorista päätyy polttamaan säännöllisesti. Dopamiinin aktiivisuutta aivoissa säätelevien geenien poikkeamat lisäävät alttiutta tupakointiin. Miten sitten välttää ajautuminen säännölliseksi tupakoijaksi, jos omaa tällaisen geneettisen alttiuden?

Raimo Kr Salokangas

Pälvikaljua esiintyy perheittäin

Pälvikalju on autoimmuunitauti, jossa hiuksia voi lähteä joko rajoittuneelta alueelta, jolloin muodostuu pälvimäinen kalju alue, tai laajalti, jolloin jopa koko karvoitus voi irrota muutaman viikon aikana. Pälvikaljua eli alopesia areataa sairastavat kertovat usein vanhemmillaan tai sisaruksillaan esiintyneistä hiustenlähtöepisodeista. Nyt on julkaistu ensimmäinen systemaattinen selvitys, jossa tutkittiin noin tuhat alopesiapotilaan lähisukulaista ja kerättiin tietoa toisen asteen sukulaisten sairastumisesta. Tulokset osoittivat, että 20 %:lla oli perheenjäsen, jolla oli joskus esiintynyt hiustenlähtöä. Jos otettiin toisen asteen sukulaiset huomioon, jo kolmasosalla oli alopesiapotilas suvussa. Koko elämänkaarta ajatellen alopesiapotilaan ensimmäisen asteen sukulaisilla oli noin 6-8 prosentin riski sairastua. Potilaan ja perheenjäsenen ikä hiustenlähdön alkaessa korreloivat keskenään, mutta vaikea taudinkuva ei lisännyt perheenjäsenten riskiä. Tutkimus vahvistaa käsitystä, että perintötekijöillä on osuutta alopesian synnyssä. Se on ilmeisesti monitekijäinen sairaus, johon liittyvien geenien löytämiseksi tarvitaan nykyaikaista geeniteknologiaa.

Sirkku Peltonen

Seulontamammografian säteilyannos on turvallinen

Mammografia altistaa rintakudosta säteilylle. Annos on pieni, eikä sen tiedetä olevan karsinogeeninen normaaliväestössä. Syövälle altistavan geenimutaation kantajan alttius säteilylle saattaisi olla suurempi. Tämän vuoksi haluttiin selvittää, lisäävätkö mammografiakuvaukset BRCA1- ja BRCA2-geenimutaation kantajien rintasyöpäriskiä. Tapaus-verrokkitutkimuksessa (n = 3 200) mammografiaseulontaan osallistuneilla ei ollut enempää rintasyöpää kuin niillä geenimutaation kantajilla, jotka eivät käyneet mammografiakuvauksissa. Tämän tutkimuksen perusteella geenimutaation kantaja voi käydä seulontakuvauksissa turvallisin mielin.

Sirkku Jyrkkiö

Mikrobilääkkeiden yli- ja alikäyttöongelmaan ratkaisu tulehduksen merkkiainetesteistä?

Pentti Huovisen ja Ville Valtosen pääkirjoitukset (SLL 17/2006, s. 1831-3) mikrobilääkkeiden käytöstä houkuttelevat syventämään keskustelua SIRSistä. SIRSin kriteereistä (poikkeava ruumiinlämpö, takykardia, lisääntynyt hengitysfrekvenssi, veren valkosolupoikkeavuus) kahden täyttyminen riittää diagnoosiin. Jos SIRS-potilaalla todetaan infektio, määritelmän mukaan hänellä on sepsis (tässä kirjoituksessa SIRS-sepsis erona perinteisestä sepsiksestä). SIRS-kriteeristö on herkkä mutta epäspesifinen. Koska moni hoidosta hyötyvä SIRS-sepsispotilas luultavasti jää ilman mikrobilääkettä, Valtonen ehdottaa eritoten torjuntarjoitteisten SIRS-sepsispotilaiden hoitokynnyksen alentamista. Mutta tällöinkin hoidotta jäävät potilaat, joilla on piilevä infektio, koska he joutuvat SIRS-ryhmään, vaikka heillä todellisuudessa on SIRS-sepsis. Jos taas kaikki SIRS-potilaat hoidetaan, liian moni hoidetaan turhaan. Voidaanko SIRS-kriteeristön spesifiteettiä parantaa?

Heikki Repo

Kivun hoito äkillisessä välikorvatulehduksessa: puudutustippa vai kipulääke?

Sinkokaiinia sisältävien puuduttavien korvatippojen (Ciloprin cum anesthetico) valmistus on lopetettu, koska niiden käyttö on maailmalla ollut vähäistä. Meillä asiasta on kannettu huolta, ja Yliopiston Apteekki ryhtyi itsenäisesti valmistamaan sinkokaiinia sisältäviä puudutustippoja, kuten Terho Heikkinen kirjoittaa Suomen Lääkärilehdessä (SLL 19/2006, s. 2124-5).

Anne Pitkäranta

Lääkäriliitto korostaa lapsen oikeutta syntyä toivottuna

Kiitämme lääkärinetiikan aktivistia ja pitkäaikaista vaalijaa Markku Äärimaata arvokkaista mielipiteistä (SLL 20/2006, s. 2204). Hedelmöityshoitolaki vie todellakin sekä lainsäätäjän että lääketieteen etiikan harrastajat perimmäisten kysymysten äärelle. Etiikka on usein enemmänkin kysymyksiä kuin selkeitä vastauksia, ja eettiset kannanotot perustuvat useiden hyvin perusteltujen mielipiteiden synteesiin ja aktiiviseen keskusteluun. Asiat myös elävät ajassa, niin lääkärin etiikkakin.

Pekka Anttila, Auli Malinen

Päihteiden käyttöön puututtava ajoissa

Suomalaisnuoret kokevat ensimmäisen tosi humalan keskimäärin 13-14 vuoden iässä. Alkoholi on suomalaisnuorten yleisimmin käyttämä päihde, ja jotain huumausainetta on 15-16-vuotiaista kokeillut noin 10 % (1). Mitä nuorempana päihteiden käytön aloittaa, sitä suurempi on riippuvuuden kehittymisen riski. Siksi päihdeongelmien ehkäisyn yksi keskeinen keino on päihteiden käytön aloittamisen siirtäminen mahdollisimman myöhäiseksi. Päihteiden aiheuttamien haittojen vähentämiseen ei ole mitään yksittäistä toimenpidettä, mutta väestötasolla alkoholinkulutukseen vaikuttavat merkittävästi hintapolitiikka ja muut alkoholin saatavuuteen vaikuttavat tekijät.

Mauri Marttunen