Alkoholi ja hedelmättömyys

Alkoholin kulutus kasvaa Suomessa, sukupuolierot ovat kaventumassa ja etenkin nuorten naisten alkoholinkäyttö on nousussa.

Susanna J. Apter

Lasten helikobakteeri-infektion diagnostiset testit ja niiden käyttö

Lasten helikobakteeri-infektio on useimmiten oireeton.

Kaija-Leena Kolho

Perintötekijöiden osuus diabeettisen retinopatian synnyssä: onko sairastumisalttius geenien määräämää?

Verensokeritaso, diabeteksen kesto ja kohonnut verenpaine ovat tärkeimmät diabeettisen retinopatian ilmaantumista ennustavat tekijät.

Johanna Liinamaa, Sakari Kakko

Lääkevaihto vuonna 2005 Vaihtokelpoisten lääkepakkausten hinnat laskivat keskimäärin 8 %

Puolet korvatuista lääkeostoista kuului viime vuonna lääkevaihdon piiriin.

Mareena Paldán

HIV-lapset vailla lääkehoitoa

Kansainväliset avustusjärjestöt ovat yhdessä Unicefin kanssa tehneet selvityksen HIV-tartunnan saaneiden lasten lääkehoidosta kehitysmaissa. Vain noin 5 % lapsista on lääkehoidossa. Hoitamattomista useimmat menehtyvät alle viiden vuoden ikäisinä. Enemmistö tartunnan saaneista on aikuisia, ja HIV-lääkkeitä kehitetään edelleen lähinnä heille. Lisäksi lapsille sopivista lääkemuodoista, kuten siirappivalmisteista, on pulaa. Noin 90 % lasten tartunnoista on tapahtunut raskauden aikana. Vain 10 % raskaana olevista HIV-äideistä on lääkehoidossa, mikä lisää vastasyntyneiden tartuntariskiä. Oikein hoidettuna tartuntariski voitaisiin vähentää jopa alle 2 %:iin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusia lääkkeitä EU-maihin

Euroopan lääkelautakunta Lontoossa (CHMP) on hyväksynyt pioglitatsonin ja metformiinin (15 mg /850 mg) kiinteän yhdistelmävalmisteen (Competacts, Takeda Global Research and Development Centre Ltd) tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Yhdistelmä on tarkoitettu erityisesti ylipainoisille, joille metformiini yksin ei tarjoa riittävää apua. Markkinoilla on jo rosiglitatsonin ja metformiinin kiinteä yhdistelmä (Avandamet, GlaxoSmithKline).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tulehduskipulääkkeet ja sydämen toiminnanvajaus

Britannian yleislääkäreiden tiedostossa (UK General Practice Research Database) tehty tutkimus arvioi, että perinteisten tulehduskipulääkkeiden pitkäaikaiskäyttö lisää sairaalahoitoa vaativan sydämen toiminnanvajauksen vaaraa noin 30 %, mutta tapaukset ovat lopulta harvinaisia. Noin tuhatta 60-84-vuotiasta tulehduskipulääkkeiden käyttäjää kohti ilmenisi yksi ylimääräinen potilastapaus. Vertailuryhmänä olivat näitä lääkkeitä käyttämättömät. Todetuista vajaatoimintapotilaista noin puolet oli 70-79-vuotiaita. Diabetes lisäsi riskin noin kolminkertaiseksi. Tutkimukseen ei kuulunut koksibien käyttäjiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Makuladegeneraatiolääkkeen hinta pilvissä

Kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2006;60:52 ja 3876), on neovaskulaarisen, nesteisen makuladegeneraation pysäyttämiseen hyväksytty EU-maissa pegaptanibi (Macugen, Pfizer). Lääke on tullut nyt markkinoille Britanniassa. Vuoden hoidon lääkkeellä arvioidaan maksavan yli 5 500 euroa. Kansallinen terveydenhoitojärjestelmä ei ole toistaiseksi kustantanut hoitoa, ja potilaiden maksettavaksi lääke on liian kallis.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Raloksifeeni ei estä kardiovaskulaarisia sairauksia

Kanadan lääkeviranomainen (Health Canada) tiedottaa nk. RUTH-tutkimuksen (Raloxifene Use for the Heart) tuloksista. Siihen osallistui yli 10 000 keskimäärin 67-vuotiasta naista 26 maassa. Lumekontrolloidun tutkimuksen seuranta kesti seitsemän vuotta. Tarkoituksena oli tutkia, vähentäisikö raloksifeeni (Evista, Lilly) sepelvaltimotapahtumien ja invasiivisen rintasyövän riskiä postmenopaussissa naisilla, joilla oli suurentunut riski sairastua kardiovaskulaarisiin tauteihin. Raloksifeeni lisäsi kuolleisuutta aivohalvaukseen lumetta enemmän, mutta yhteenlaskettu kuolleisuus kardiovaskulaarisiin tauteihin oli sama raloksifeeni- ja lumeryhmässä. Yhteenvetona todetaan, ettei raloksifeenia tule määrätä kardiovaskulaaristen sairauksien estoon naisille.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

MRI-varjoaine turvatarkastukseen

Tanskan lääkevalvontaviranomainen (Lægemiddelstyrelsen) epäilee, että laskimonsisäisesti annettavan, magneettikuvauksissa käytetyn varjoaine gadodiamidin (Omniscan, Amersham Health) käyttöön saattaa liittyä harvinaisena haittavaikutuksena nefrogeeninen fibrosoiva dermatopatia ja systeeminen fibroosi. Siinä ihon sidekudos paksuuntuu, kovettuu ja kutistuu. Yhteys varjoaineeseen on epäselvä, mutta Tanskassa tapauksia on havaittu 20 ja Itävallassa viisi. Varjoaine on ollut käytössä vuodesta 1993, ja sitä on käytetty noin 30 miljoonalle potilaalle. Tanskassa arvioidaan ainetta saaneita olleen vuosittain yli 17 000, ja erityisessä vaarassa olevia munuaisten vajaatoimintapotilaita on vuoden 2002 jälkeen ollut tutkittujen joukossa noin 400. Ongelmasta on käynnistetty EU-maat käsittävä selvitys.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä