Lääkäriliiton valtuuskunta: Potilaan valinnanvapautta lisättävä

EU:n vanhoista 15 jäsenmaasta vain Suomessa potilas ei voi valita perusterveydenhuollon lääkäriään. Myös suomalaisella potilaalla tulisi olla mahdollisuus valita omalääkärinsä, hoitopaikkansa ja erikoislääkärinsä.

Poimintoja Lääkäriliiton toimintakertomuksesta 2005: Toimiston johto vaihtui, laaja-alainen edunvalvonta jatkui

Lääkäriliiton hallituksen toimintakertomus vuodelta 2005 hyväksyttiin valtuuskunnan kevätkokouksessa. Liiton viime vuoden keskeisiä tavoitteita olivat pyrkimys kehittää lääkärien palkkausjärjestelmiä sekä löytää ratkaisuja yötyön ongelmiin. Pitkien työrupeamien aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi laadittiin suositukset, joissa korostetaan yötyön määrän vähentämistä ja taukohetkien käyttämistä lepoon.

Marit Henriksson

Aivovamma altistaa psykiatrisille sairauksille jopa vuosikymmenien ajan

Aivovamma aiheuttaa joskus pitkäaikaisia, jopa pysyviä oireita. Tällaisissa tapauksissa toimintakykyä heikentävät yleensä eniten tunne-elämässä ja käyttäytymisessä tapahtuneet muutokset. Nämä psykiatriset oireet ovat usein siinä määrin vakavia, että voidaan puhua psykiatrisesta sairaudesta, joka on kehittynyt aivovamman seurauksena.

Salla Koponen

Poikavauvojen piilokiveksisyys yleisempää Tanskassa kuin Suomessa

Miehen lisääntymisterveyteen liittyvien ongelmien on raportoitu lisääntyneen viime vuosikymmenten aikana. Suomalaisten ja tanskalaisten siemennesteen siittiöpitoisuuksissa ja kivessyövän esiintyvyydessä on aiemmin todettu olevan eroja. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin piilokiveksisyyden yleisyyttä suomalaisilla ja tanskalaisilla vastasyntyneillä poikalapsilla. Suomalaisesta aineistosta tutkittiin myös virtsaputken aukon virheellisen sijainnin eli hypospadian yleisyyttä.

Helena Virtanen

Krooniset klamydiainfektiot ja lisääntymisterveys

Tässä väestöpohjaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa selvitettiin serologisin menetelmin kroonisten klamydiatulehdusten ja lisääntymisterveyden yhteyksiä pohjoissuomalaisessa väestössä. Klamydian lämpösokkiproteiinien on raportoitu osallistuvan kroonisten klamydiatulehdusten syntyyn. Sen takia tutkittiin myös klamydian lämpösokkiproteiinien vasta-aineita raskauskomplikaatioissa.

Liisa Karinen

Lukkomolekyylin toiminta ja rooli tulehduksen ja valkosoluliikenteen säätelyssä

Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin ihmisen elimistön tulehduksen säätelymekanismeja. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten valkosolut pääsevät haluamaansa paikkaan tuhoamaan ja poistamaan elimistöön tunkeutuneita taudinaiheuttajia. Lisäksi selvitettiin mekanismeja, jotka joskus aiheuttavat valkosolujen liiallisen aktivoitumisen hyökkäykseen elimistön omia kudoksia vastaan esimerkiksi reumassa, diabeteksessa ja MS-taudissa.

Jussi Niemelä

Kurkunpääputkesta ja kurkunpäänaamarista apua ensihoitoon

Kurkunpääputki ja kurkunpäänaamari ovat nopeasti ensihoitohenkilöstön omaksuttavissa ja luotettavammin laitettavissa oikein kuin hengitysputken laitto henkitorveen. Väitöstutkimuksen mukaan kurkunpäänaamari ja kurkunpääputki soveltuvat hyvin niin pelastajien kuin ensihoitajien käyttöön. Tähystintä ei tarvita paikalleen asetettaessa, eivätkä välineet voi joutua väärään paikkaan. Hengitystien hoito on merkittävä tekijä mahdollisesti myös potilaan myöhemmälle selviämiselle.

Jouni Kurola

Huonoksi koettu terveys, raskas työ, masentuneisuus ja huono kunto vievät työelämästä

Tutkimuksessa aineistona oli 42-60-vuotiaita itäsuomalaisia miehiä, joita seurattiin vuodesta 1984 vuoteen 2000. Hapenottokyky mitattiin polkupyörätestin aikana. Kattavat eläketiedot saatiin Kansaneläkelaitoksesta ja Eläketurvakeskuksesta.

Minna Karpansalo

in memoriam Pekka Vilkko 29.1.1942-18.2.2006

Pitkäaikainen sairaus päätti osastonylilääkäri, thorax-ja verisuonikirurgian erikoislääkäri Pekka Sakari Vilkon elämän Lappeenrannassa 18.2.2006.

in memoriam Martti Lähdesmäki 10.12.1931-26.3.2006

Lääkintöneuvos Martti Lähdesmäki kuoli kauan sairastettuaan 26.3.2006 Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Hän syntyi 10.12.1931 pienviljelijäperheeseen Kauhajoella, missä hän kävi koulunsa ja pääsi ylioppilaaksi 1952. Lääketieteen lisensiaatiksi Lähdesmäki valmistui 1960, jonka jälkeen hän suuntautui kirurgian erikoisalalle toimien kirurgian apulaislääkärinä Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa ja sai kirurgian spesialiteetin 1966 ja pari vuotta myöhemmin thoraxkirurgin pätevyyden. Kanta-Hämeen keskussairaalan kirurgian osastolla hän oli ensin osastonlääkärinä 1969-1979, sitten apulaisylilääkärinä 1979-1989 ja viimein ylilääkärinä 1989-1993. Sairaalaviran ohella hän koko ajan toimi suosittuna yksityislääkärinä.