Mikrobilääkkeiden yli- ja alikäyttöongelmaan ratkaisu tulehduksen merkkiainetesteistä?

Pentti Huovisen ja Ville Valtosen pääkirjoitukset (SLL 17/2006, s. 1831-3) mikrobilääkkeiden käytöstä houkuttelevat syventämään keskustelua SIRSistä. SIRSin kriteereistä (poikkeava ruumiinlämpö, takykardia, lisääntynyt hengitysfrekvenssi, veren valkosolupoikkeavuus) kahden täyttyminen riittää diagnoosiin. Jos SIRS-potilaalla todetaan infektio, määritelmän mukaan hänellä on sepsis (tässä kirjoituksessa SIRS-sepsis erona perinteisestä sepsiksestä). SIRS-kriteeristö on herkkä mutta epäspesifinen. Koska moni hoidosta hyötyvä SIRS-sepsispotilas luultavasti jää ilman mikrobilääkettä, Valtonen ehdottaa eritoten torjuntarjoitteisten SIRS-sepsispotilaiden hoitokynnyksen alentamista. Mutta tällöinkin hoidotta jäävät potilaat, joilla on piilevä infektio, koska he joutuvat SIRS-ryhmään, vaikka heillä todellisuudessa on SIRS-sepsis. Jos taas kaikki SIRS-potilaat hoidetaan, liian moni hoidetaan turhaan. Voidaanko SIRS-kriteeristön spesifiteettiä parantaa?

Heikki Repo

Kivun hoito äkillisessä välikorvatulehduksessa: puudutustippa vai kipulääke?

Sinkokaiinia sisältävien puuduttavien korvatippojen (Ciloprin cum anesthetico) valmistus on lopetettu, koska niiden käyttö on maailmalla ollut vähäistä. Meillä asiasta on kannettu huolta, ja Yliopiston Apteekki ryhtyi itsenäisesti valmistamaan sinkokaiinia sisältäviä puudutustippoja, kuten Terho Heikkinen kirjoittaa Suomen Lääkärilehdessä (SLL 19/2006, s. 2124-5).

Anne Pitkäranta

Lääkäriliitto korostaa lapsen oikeutta syntyä toivottuna

Kiitämme lääkärinetiikan aktivistia ja pitkäaikaista vaalijaa Markku Äärimaata arvokkaista mielipiteistä (SLL 20/2006, s. 2204). Hedelmöityshoitolaki vie todellakin sekä lainsäätäjän että lääketieteen etiikan harrastajat perimmäisten kysymysten äärelle. Etiikka on usein enemmänkin kysymyksiä kuin selkeitä vastauksia, ja eettiset kannanotot perustuvat useiden hyvin perusteltujen mielipiteiden synteesiin ja aktiiviseen keskusteluun. Asiat myös elävät ajassa, niin lääkärin etiikkakin.

Pekka Anttila, Auli Malinen

Päihteiden käyttöön puututtava ajoissa

Suomalaisnuoret kokevat ensimmäisen tosi humalan keskimäärin 13-14 vuoden iässä. Alkoholi on suomalaisnuorten yleisimmin käyttämä päihde, ja jotain huumausainetta on 15-16-vuotiaista kokeillut noin 10 % (1). Mitä nuorempana päihteiden käytön aloittaa, sitä suurempi on riippuvuuden kehittymisen riski. Siksi päihdeongelmien ehkäisyn yksi keskeinen keino on päihteiden käytön aloittamisen siirtäminen mahdollisimman myöhäiseksi. Päihteiden aiheuttamien haittojen vähentämiseen ei ole mitään yksittäistä toimenpidettä, mutta väestötasolla alkoholinkulutukseen vaikuttavat merkittävästi hintapolitiikka ja muut alkoholin saatavuuteen vaikuttavat tekijät.

Mauri Marttunen

Voidaanko myrkytyskuolemia vähentää?

Suomessa puolet myrkytyskuolemista johtuu alkoholista, puolet lääkeaineista ja häkämyrkytyksistä. Noin 1 200 myrkytyskuolemaa vuodessa on suuri luku - esimerkiksi liikennekuolemia on vain noin kolmasosa siitä. Onko meillä keinoja myrkytyskuolemien vähentämiseen?

Esa Korpi

Nuoren päihdehäiriöiden hoito

Diagnosoitavia päihdehäiriöitä on noin 5-10 prosentilla nuoruusikäisistä.

Jaana Lepistö, Bettina von der Pahlen, Mauri Marttunen

Oikeuskemiallisesti todetut myrkytyskuolemat Suomessa vuosina 2002-2004

Myrkytyskuolemien määrä on pysynyt suurena Suomessa koko 2000-luvun alun. Ennätysmäärä, yhteensä 1 211 tapausta todettiin vuonna 2004.

Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä, Jari Nokua, Riitta-Leena Ojansivu

Alatiesynnytys keisarileikkauksen jälkeen

Vuonna 2004 Suomessa syntyneistä lapsista 16,6 % syntyi keisarileikkauksella. Tavallisimpia syitä keisarileikkaukseen on aiemmin tehty keisarileikkaus.

Terhi Saisto

Kehitysvammaisten ravitsemustila haavoittuvainen Laadukkaasti järjestetyllä ravitsemushoidolla voidaan edistää hyvää ravitsemustilaa

Kehitysvammaiset ovat ravitsemuksellinen riskiryhmä monenlaisten ravitsemusongelmien, kuten syömisongelmien, paino-ongelmien, syömishäiriöiden ja ruoansulatuskanavan toimintahäiriöiden, takia.

Satu Aaltonen, Outi Nuutinen, Rauni Laulumaa, Lea Turpeinen

Haasteellista ruokailua

Ruokaosastolla kulkeminen voi olla haasteellista. En voi ajatella mitä mieli tekisi, vaan pohdin, mitä tyttäreni suostuisi syömään. Ei luulisi, että täpötäysien ruokahyllyjen keskeltä ei löytyisi mitään meille sopivaa.

Raili Nuutinen