Myös Japanin aivotulehdusta varten tarvitaan poikkeustilanteissa rokote

Japanin aivotulehdus (Japanese encephalitis) on matkailijalla harvinainen sairaus. Yhdysvalloissa raportoitiin 12 sairastunutta vuosina 1978-1993. Matkaajat, jotka pysyttelevät kaupunkialueilla tai matkustavat endeemiselle alueelle (kuvio 1) lyhyeksi aikaa, eivät tarvitse rokotetta. Tällöin huolellinen hyttystenpistojen välttäminen, mm. hyttysverkoin ja -karkottein, on tärkeää. Jos matka on pitkä (yli 4 viikkoa), tai kyseessä on kyläilymatkailija, tai lyhytkin matka suuntautuu epidemian aikana maaseudulle, on rokottaminen tarpeellista.

Marjut Asikainen

Chikungunya-virusepidemia leviää Intian valtamerellä

Chikungunya-virus leviää valtavana epidemiana Intian valtamerellä. Epidemia alkoi vuoden 2004 lopulla Komorien saarilta, ja on sittemmin levinnyt mm. Réunionille, Mauritiukselle, Madagaskarille ja Seychelleille sekä Intian eri osiin (kuvio 2). Pahin tilanne on ollut Réunionin saarella, jonka 770 000 asukkaasta WHO:n arvioiden mukaan jo yli 200 000 on saanut infektion.

Satu Kurkela, Laura Pakarinen, Olli Vapalahti

Liikenne on matkailijan suurimpia vaaroja

Liikenneonnettomuudet merkittävä matkailijoiden kuolinsyy. Matkailija altistuu liikenteessä samoille vaaroille kuin paikalliset ihmiset.

Maija Rummukainen

Keltakuumerokotusta ei pidä antaa kaiken varalta

Keltakuumerokotuksen sivuvaikutuksia on raportoitu lisääntyvästi vuodesta 1996 lähtien. Rokottaminen onkin aina rajattava tilanteisiin, joissa vaihtoehtona on todellinen keltakuumeen riski. Sivuvaikutusten pelon takia ei riskialueelle matkustavaa kuitenkaan pidä jättää rokottamatta.

Maija Rummukainen

Pitkää ikää

Cambridgen yliopiston geenitutkija Aubrey de Grey on ennustanut, että ihminen voisi tulevaisuudessa elää satoja vuosia pidempään. Hän on arvellut, että ensimmäinen 150-vuotiaaksi elävä ihminen on syntynyt jo vuonna 1945. On puhuttu myös tuhannen vuoden elinkaaresta ja jos kaikki menee hyvin, pannaan päälle saman tien toiset tuhat vuotta.

Joel Haahtela

Terveyskeskuspäivystys keskittyy ja vähenee

Perusterveydenhuollon päivystysjärjestelyt ovat viime vuosina olleet murroksen kourissa. Palvelutuotannon tehostamiseksi kunnat ovat tiivistäneet yhteistyötä muiden kunnallisten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa.

Mikko Kangas, Jukka Vänskä

Ammatinharjoittajaksi perusterveydenhuoltoon - vai ei?

Terveyskeskuslääkäreiden ja kuntien terveydenhuollon hallintoon osallistuvien henkilöiden käsityksiä ammatinharjoittajamalliin perustuvasta perusterveydenhuollon lääkäripalveluiden tuottamistavasta ei ole tarkemmin tutkittu.

Pekka Mäntyselkä, Marja Aira, Markku Myllykangas, Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo

Lonkka- ja sydänpotilaiden hoitoketjujen toimivuus ja niiden kehittäminen henkilökunnan näkökulmasta

Hoitoketju tarkoittaa hoitokokonaisuutta, joka ylittää terveydenhuollon organisaatiorajat. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tulee muodostaa toimiva hoitoketju.

Liisa Klemola, Kaija Saranto, Anneli Ensio, Eija Kivekäs

Terveyskeskuksia ja sairaaloita odottaa remonttibuumi

1970-luvun rakennukset tulevat korjausikään seuraavan kymmenen vuoden aikana. Terveystoimi tuo kunnille 40 miljoonan laskun.

Kipulääkkeiden pakka meni sekaisin

Perinteisten tulehduskipulääkkeiden sydänriskistä kertovat tutkimustulokset hämmentävät lääkäreitä ja tutkijoita. Kyseenalaisen maineen saaneet koksibit pääsevät uuteen valoon. – Jos vaarat todella ovat yhtä suuria, pitäisi käyttää koksibilääkkeitä, farmakologian professori Ilari Paakkari toteaa.