Pitääkö PSA:ta mitata?

Eturauhasen epiteelisolut tuottavat eturauhaselle ominaista merkkiainetta, prostataspesifistä antigeeniä (PSA), joka on seriiniproteaasientsyymi. Tätä proteiinia on runsaasti eturauhaskudoksessa ja sitä pääsee pieniä määriä verenkiertoon, josta se voidaan määrittää. PSA:ta voidaan pitää varsin elinspesifisenä, mutta ei syöpäspesifisenä. Eturauhasen sairaudet, kuten hyvänlaatuinen liikakasvu, tulehdus ja etenkin eturauhassyöpä, aiheuttavat seerumin PSA-pitoisuuden suurenemista.

Olavi Lukkarinen

Vanhuksen itsemurha ja sen riskitekijät

Itsemurha on merkittävä ongelma myös iäkkäillä. Aikaisempien tutkimusten mukaan lisääntynyt itsemurhariski liittyy muun muassa masennukseen, päihdeongelmiin ja useisiin somaattisiin sairauksiin.

Hannu Koponen, Kaisa Viilo, Helinä Hakko, Terttu Särkioja, Markku Timonen, Pirkko Räsänen

Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia raskauden aikana

Keuhkoveritulppa on edelleenkin tavallisimpia äitikuolemien aiheuttajia.

Risto Kaaja

Gliooman hoito kehittyy monialaisella yhteistyöllä

Gliooman hoito on kehittynyt viime vuosina jokaisella osa-alueellaan.

Hanna O. Mäenpää, Matti Seppälä, Mauri Kouri, Merja Kallio, Marko Kangasniemi, Anders Paetau

Aivokasvainpotilaiden psykiatriset oireet

Aivokasvaimeen sairastuneen potilaan psykiatrisista oireista yleisimpiä ovat ahdistuneisuus, masennus ja pakko-oireisen häiriön kuva. Pitkäaikaisiksi, vielä vuosi leikkauksen jälkeen jäävät herkimmin masennus ja pakko-oireisuus.

Arja Mainio

Kannattaako kärsimyksestä puhua?

Lääketieteen piirissä ja käytännöissä kärsimyksen kysymystä jäsennetään tavallisesti kahdella tavalla. Yhtäältä se on kivun kokemusulottuvuus, ja usein ajatellaan, ettei sitä voi tavoittaa sellaisenaan. Toinen tapa jäsentää kysymystä on instrumentaalinen, ja sen mukaisesti lääketieteen tehtäväksi nähdään kärsimyksen lieventäminen tai poistaminen. Jälkimmäisellä tavalla kärsimyksestä on muodostunut lääketieteelle kiinnostavalla tavalla "tuottava". Juuri se on ollut vipusimena parempiin hoitomuotoihin ja tekniikoihin.

Marja-Liisa Honkasalo

Lasten äkillisen välikorvatulehduksen hoito

Lasten välikorvatulehduksen hoidossa käytetyt puuduttavat tipat poistuivat markkinoilta viime vuonna. Tämä aiheutti huolta lääkäreiden ja vanhempien keskuudessa.

Terho Heikkinen

Lääkkeet levottomiin jalkoihin viivästyvät

Parkinsonin taudin hoitoon käytetyille dopamiinireseptorin antagonisteille ropinirolille (Adartrel/Requip, GlaxoSmithKline) ja pramipeksolille (Mirapexin/Sifrol, Boehringer Ingelheim) on haettu EU-maissa myyntilupaa nk. rauhattomien jalkojen hoitoon, kuten tällä palstalla on aikaisemmin kerrottu (SLL 2005;60:2468 ja 4000). Espanjan ja Alankomaiden aloitteesta ropinirolista vaaditaan vielä uusi, noin vuoden kestoinen tutkimus, josta tulokset saataneen vuoden 2009 kuluessa. Myös pramipeksolin käsittely on takkuillut, mutta se saanee hyväksynnän levottomiin jalkoihin EU:ssa silti ensimmäisenä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

AstraZeneca lopetti tesaglitatsarin kehittelytutkimukset

AstraZeneca on keskeyttänyt diabeteslääke tesaglitatsarin (Galida) faasi III:n tutkimukset. Lääke on glitatsonijohdos, jonka verensokeria alentava vaikutus perustuu insuliiniresistenssin vähenemiseen rasvakudoksessa, lihaksissa ja maksassa. Jo vuonna 1992 aloitettu lääkkeen kehittely eteni pitkälle, kunnes kahdeksasta faasi III:n tutkimuksesta analysoitiin ensimmäiset neljä. Niissä todettiin seerumin kreatiniinin nousuja ja munuaisten toimintahäiriöitä. Tutkimuksissa olleet yli 2 200 potilasta on nyt siirretty saamaan muita hoitoja. Vaikka AstraZeneca jatkaa uusien glitatsonijohdoksien kehittelyä, pidetään tesaglitatsarin menetystä merkittävänä takaiskuna. Yritykselle ei onni ole ollut myötä kuluvana vuonna. Muutama kuukausi sitten jouduttiin keskeyttämään tromboembolioiden ehkäisyyn tarkoitetun ksimelagatraanin (Exanta) kehittelytutkimukset todettujen maksavaurioiden vuoksi, kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2006;61:987).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkehaitoissa eroja rotujen välillä

BMJ julkaisee nettisivuillaan tutkimuksen, jonka mukaan kardiovaskulaaristen sairauksien lääkkeiden aiheuttamien haittavaikutuksien esiintymisessä on eroja etnisten ryhmien välillä. Kaikkiaan analysoitiin 24 julkaistua tutkimusta, joissa haittavaikutuksia käsiteltiin ainakin kahdessa etnisessä ryhmässä. Verenpainelääkkeet aiheuttivat angioödeemaa kolme kertaa useammin musta- kuin valkoihoisilla ja yskää kolme kertaa useammin aasialaisilla kuin valkoihoisilla. Antikoagulanttien käyttöön liittyi puolitoista kertaa suurempi vuotoriski mustaihoisilla verrattuna valkoihoisiin. Perimän, iän, sukupuolen ja mm. ruokavalion tiedetään vaikuttavan lääkehaittojen esiintymiseen, mutta lääkärin on tunnettava lisäksi etnisten tekijöiden merkitys.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä