77880 osumaa

Sydänpotilaan raskaus - painotuseroja kardiologisessa arviointi- ja hoitokäytännössä

Pasi Lehdon ja Risto Kaajan sinänsä ansiokas katsaus Raskaus ja sydän (SLL 13/2006, s. 1469-73) antaa aiheen muutamiin kommentteihin. Kuvatessaan sydänpotilaan raskauden suunnittelua kirjoittajat aiheellisesti korostavat suorituskyvyn (anamnestisen NYHA-luokan) merkitystä. Kliinistä rasituskoetta, jota Hyksin kardiologian klinikassa käytämme varsin usein raskauden suunnittelun tukena, kirjoituksessa ei kuitenkaan mainita lainkaan. Rasituskoe antaa objektiivisen kuvan potilaan suorituskyvystä ja on erityisen hyödyllinen silloin, kun oireiden ja löydösten välillä on ristiriitaa. Se on tärkeä myös esimerkiksi oireettomassa aorttastenoosissa tai kahdensuuntaisessa eteistason oikovirtauksessa, jossa valtimoveren happikyllästeisyys voi olla levossa sikiön kannalta turvallisella tasolla (> 90 %), mutta laskee selvästi rasituksessa.

Markku Kupari

Muista vasta-ainepuutoksen mahdollisuus, jos aikuisella on krooninen sinuiitti

Jura Numminen ja Sanna Toppila-Salmi kirjoittivat erinomaisen artikkelin aikuisen kroonisesta poskiontelotulehduksesta (SLL 10/2006, s. 1083-7). Krooniselle poskiontelotulehdukselle altistavina tekijöinä mainittiin värekarvatoiminnan heikkous, allerginen nuha, tietyt anatomiset rakennevariaatiot ja nenäpolypoosi. Immuunivajavuustiloista kirjoittajat mainitsivat IgG-, IgA- tai IgM -puutokset lapsilla, kuitenkin vasta-ainepuutoksen mahdollisuus on pidettävä mielessä myös aikuispotilailla. Toistuva tai krooninen poskiontelotulehdus on tavallinen hypogammaglobulinemian oire ja seerumin immunoglobuliinit pitää aina tutkia sekä lapsilta että aikuisilta, joilla on krooninen poskiontelotulehdus.

Leena Kainulainen

Potilasvahinkolautakuntaan tarvitaan useampia erikoislääkäreitä

Potilasvahinkolaki antaa mahdollisuuden maksaa potilaalle korvausta, jos tehdystä toimenpiteestä tai muusta hoidosta aiheutuu sairauden laatu huomiooon ottaen kohtuuttomia seuraamuksia (2. § 7. mom.). Laki ei edellytä syyllisen etsimistä. Omassa klinikassamme tapahtuneissa potilasvahingoissa on kuitenkin tehty erittäin omituisia ja kliinikon kannalta täysin epäoikeudenmukaisia päätöksiä lain 2. § 1. momentin perusteella (kokenut ammattihenkilö olisi voinut välttää vahingon).

Panu Kuoppala

Krooninen munuaistauti - kasvava haaste

Kroonista munuaistautia sairastavien ja dialyysihoitoa tarvitsevien potilaiden määrä on viime vuosina kasvanut jyrkästi kaikkialla (1). Englannissa dialyysiä tarvitsevien potilaiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Myös Suomessa dialyysipotilaiden määrä on kasvanut 5-8 % vuosittain (2). Dialyysiin tulevat potilaat ovat aiempaa iäkkäämpiä, ja kun aikaisemmin tavallisia diagnooseja olivat krooninen glomerulonefriitti ja monirakkulatauti, nykyisin syy on yhä useammin jokin muu kuin primaarinen munuaistauti, yleensä diabetes tai yleinen verisuonisairaus. Dialyysipotilaat ovat silti vain jäävuoren huippu; lievää munuaistautia sairastavien määrä on arviolta 50-kertainen. Tässä lehdessä päivitetään tiedot kroonisen munuaistaudin hoidosta (s. 1699-715).

Heikki Saha

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030