77880 osumaa

Asenne geenitestaukseen voi olla perin arkinen

Kun geenitestistä saatu tieto on "lievästi hyödyllistä eikä kovin harmillista", potilaat suhtautuvat tietoon geneettisestä alttiudesta varsin rauhallisesti. Siltä näyttävät tulokset PhD Paula Saukon tutkimuksessa, jossa kartoitettiin brittipotilaiden kokemuksia geneettisen sairausriskin selvittämisestä. Paula Saukko työskentelee Egenis-tutkimuskeskuksessa Exeterin yliopistossa Isossa-Britanniassa.

Suvi Sariola

Akuutit infektiot syvän laskimotukoksen riskitekijäluetteloon?

Jo aiemmin on osattu epäillä, että akuutti infektio lisäisi syvän laskimotukoksen riskiä. Epäilyt yhteydestä saavat nyt lisäpontta brittitutkijoiden tekemästä isosta väestötason seurantatutkimuksesta. Tutkijat keräsivät mittavan aineistonsa käyntisyytietokannoista 220 yleislääkärinvastaanotolta vuosien 1987 ja 2004 väliltä - kaikkiaan yli 20 miljoonaa henkilö- (tai potilas-) vuotta. Joukosta poimittiin ne henkilöt, joilla oli diagnosoitu ensimmäinen alaraajan syvä laskimotukos (n = 7 278) tai keuhkoembolia (n = 3 755). Pois suljettiin ne, joilla tukosta oli edeltänyt jokin tunnettu laskimotukoksen riskitekijä (raskaus, alaraajakirurgia, muu iso kirurgia, syöpä). Henkilöiden sairastamat systeemiset hengitystieinfektiot ja virtsatieinfektiot analysoitiin infektion ja tukoksen välillä kuluneen ajan mukaan, jolloin paljastui mielenkiintoinen riskin muutos ajan funktiona. Sekä alaraajan laskimotukoksen että keuhkoembolian ilmaantuvuusriski oli yli kaksinkertainen virtsatieinfektiota seuraavien 1-2 viikon aikana. Riski pieneni vähitellen seuraavien kuukausien aikana ja palasi perustasolle vasta vuoden kuluessa. Hengitystieinfektion jälkeen alaraajatukoksen riski lisääntyi niin ikään noin kaksinkertaiseksi. Keuhkoembolian riskiä hengitystieinfektion jälkeen ei voitu luotettavasti arvioida väärien diagnoosien mahdollisuuden takia. Tulokset olivat yhdenmukaiset, vaikka ne toistettiin eri ikäisillä, eri vuodenaikoina ja vaikka syöpää sairastavat otettiin mukaan.

Katariina Korkeila

Ilman pienhiukkaset lisäävät riskiä joutua sairaalaan sydän- ja hengityselinsyyn takia

Ilmansaasteiden terveysvaikutuksista on kertynyt yhä enemmän tietoa. Yhdysvalloissa on nyt selvitetty asiaa yli 65-vuotiaiden Medicare-potilaiden aineistossa vuosilta 1999-2002. Laajasta selvityksestä voidaan havaita, että alle 2,5 myyg:n pienpartikkeleiden lyhytaikainenkin lisääntyminen oli yhteydessä riskiin joutua sairaalaan sydän- ja hengityselinperäisten syiden takia. Vahvin yhteys oli sydämen vajaatoiminnan suhteen: 10 myyg:n/m3 lisäys saman päivän pienhiukkaspitoisuudessa nosti riskiä 1,28 % (95 %:n lv 0,78-1,78 %). Lähes samaa tasoa olivat vaikutukset keuhkoahtaumataudin pahenemiseen ja hengitystieinfektioihin. Tässä lisäevidenssiä mm. Kioton sopimuksen pohtimista varten.

Hannu Puolijoki

Hyödytön, mutta turvallinen melatoniini

Meta-analyysissa vuosilta 1999-2003 tarkasteltiin melatoniinin vaikutusta nukkumiseen liittyviin ongelmia. Analyysiin löytyi kaikkiaan 25 satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta. Näistä kuusi selvitti melatoniinin vaikutusta lääketieteellisistä syistä johtuviin nukkumisongelmiin. Melatoniinin todettiin lisäävän unta 10 minuutilla. Tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Yhdeksän tutkimusta kohdistui unirytmin häiriöihin liittyviin univajauksiin, jotka aiheutuivat esim. vuorotyöstä. Tulos oli selvä: melatoniinista ei ole apua. Melatoniinin turvallisuutta selvittävissä kokeissa ei löydetty terveydelle haitallisia sivuvaikutuksia alle kolmen kuukauden käytön aikana.

Aulikki Nissinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030