Värit kukkivat lääkäritaiteilijoiden näyttelyssä

Kesä on tullut Galleria Reginaan. Pirjo Jokelan ja Raili Väänäsen akvarellit, Soila Piekäisen öljyvärimaalaukset ja Kaija Ikäheimon munatemperatekniikalla tehdyt ikonit valloittavat väreillään ja herkkyydellään. Kukkien ja puiden tuoksun melkein haistaa.

Ulla Toikkanen

Kiistellyn tieteen lyhyt historia

Syntymästään saakka tunteita kuohuttanut näyttöön perustuva lääketiede (evidence-based medicine, EBM) sopii jo historiankirjoituksen kohteeksi. Kirja sopii virkistämään kaikkien niiden näkökulmia, joita asian ympärillä kuohuva keskustelu kiinnostaa.

Marjukka Mäkelä

Lääkäri on lääkäri vapaa-aikanaankin

Viime aikoina on kantautunut korviini tai kannettu työpöydälleni hyvin erilaisia viestejä ammattitaidon ylläpitämiseen liittyvän koulutuksen hankkimismahdollisuuksista eri puolilla maatamme. Toisaalta on olemassa työnantajia, jotka melko suoraan ilmoittavat, että koulutukseen varatut rahat menevät esimerkiksi uuden potilastietojärjestelmän käytön opettamiseen, eikä työnantajalla ole osoittaa euron latia varsinaiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Koulutus tulee siis hankkia omin varoin tai jonkun ulkopuolisen tahon järjestämänä ja kustantamana. Nämä työnantajat tulevat sanamukaisesti kollegaa vastaan vielä niin, että kieltävät osallistumisen koulutukseen työaikana vedoten lääkäripulaan alueellaan.

Mikko Valkonen

Lääkäriliitto kannattaa erillistä terveyspalveludirektiiviä

Suomen Lääkäriliitto tukee terveyspalvelujen vapaan liikkumisen edistämistä EU:n sisällä. Komission uudessa palveludirektiiviehdotuksessa on kuitenkin yhä kohtia, joiden takia liitto pitää hyvänä sitä, että terveyspalvelut jäävät direktiivin ulkopuolelle.

Tanja Hannus

Idiopaattinen keuhkofibroosi - epidemiologisista tutkimuksista geenien kartoitukseen

Idiopaattinen keuhkofibroosi on idiopaattisista interstitiaalipneumonioista yleisin, ja se erottuu taudinkuvansa ja huonon ennusteensa perusteella (elinikä diagnoosista keskimäärin alle 3 vuotta). Tautiin ei ole parantavaa hoitoa, eikä sen syntyyn ja etenemiseen vaikuttavia tekijöitä tunneta, joskin raportit useista sairastuneista samassa perheessä viittaavat perintötekijöiden merkitykseen taudin synnyssä.

Ulla Hodgson

Keuhkoahtaumatautiin sairastuu yli puolet pitkäaikaistupakoijista

Yli puolet vakituisista tupakoitsijoista sairastuu ennen pitkää keuhkoahtaumatautiin, ja sairastumisriski on sitä suurempi, mitä nuoremmalla iällä tupakoinnin aloittaa.

Jyrki Kotaniemi

Insuliinin eritystä säätelevät geenit vaikuttavat ylipainoisten henkilöiden diabetesriskiin

Intensiivisestä tutkimuksesta huolimatta tyypin 2 diabeteksen genetiikka ja solutason syntymekanismit ovat jääneet suurelta osin epäselviksi lukuun ottamatta tiettyjä monogeenisiä diabetesmuotoja. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin 14 insuliinin eritykseen ja insuliiniherkkyyteen keskeisesti vaikuttavan geenin polymorfioiden vaikutusta tyypin 2 diabeteksen riskiin henkilöillä, jotka olivat ylipainoisia ja joilla oli heikentynyt glukoosinsieto ja siten huomattavasti suurentunut riski sairastumisriski.

Olli Laukkanen

Vähintään viisi lasta synnyttäneiden naisten gynekologiset syövät

Aikaisempien tutkimusten mukaan synnytykset vähentävät rinta-, kohdunrunko- ja munasarjasyövän riskiä, mutta lisäävät kohdunkaulaosan syövän riskiä. Tutkimukset ovat rajoittuneet kuitenkin vain kolmilapsisten perheiden äiteihin, eivätkä ne ole pohjautuneet koko väestöön. Väitöskirjatutkimuksessa selvittettiin monisynnyttäjien riskiä sairastua gynekologisiin syöpiin ja kuolleisuutta syöpiin, muihin tauteihin ja tapaturmiin. Aineisto käsittää kaikki (87 978) suomalaiset monisynnyttäjät vuosilta 1974-97. Heitä koskevat tiedot Väestörekisteristä ja Suomen Syöpärekisteristä yhdistettiin. Viime vuosina vähintään viidesti synnyttäneitä äitejä on ollut noin 2 % synnyttäjistä.

Marianne Hinkula

Immuunijärjestelmän aktivaatio nivelreumassa ja reaktiivisessa artriitissa

Nivelreuman lääkehoito aloitetaan kaikilla potilailla heti diagnoosin varmistuttua, koska nopeasti aloitetun tehokkaan hoidon on osoitettu johtavan parhaaseen hoitotulokseen eikä taudinkulkua voida nykymenetelmillä ennustaa. Mikäli tyydyttävää hoitovastetta ei saavuteta perinteisillä reumalääkkeillä, voidaan hoitoon lisätä niin sanottu biologinen reumalääke. Niillä saadaan hyvä hoitotulos noin kolmasosalle potilaista, mutta ne ovat hyvin kalliita ja niihin liittyy vakavienkin sivuvaikutusten riski. Hoitotulosta ei nykymenetelmillä osata ennustaa. Tässä väitöskirjatutkimuksessa saatiin uutta tietoa nivelreuman lääkehoidon yksilöllisen suunnittelun pohjaksi.

Antti Kuuliala

Vyötärölihavuuteen liittyy runsaasti aineenvaihdunnan muutoksia tyypin 2 diabeetikoiden jälkeläisillä

Metabolisen oireyhtymän synnyssä erityisesti vatsaontelon rasvan määrä on keskeinen. Vatsaontelon sisälle kertyvästä rasvasta vapautuu erilaisia välittäjäaineita, adipokiineja, ja vapaita rasvahappoja, jotka vaikuttavat epäedullisesti insuliiniherkkyyteen ja edistävät rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden ja valtimonkovettumistaudin syntyä. Väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää näitä vatsaontelon rasvan määrään liittyviä aineenvaihduntamuutoksia tyypin 2 diabeetikoiden jälkeläisillä sekä tutkia kahden ehdokasgeenin muutosten liittymistä vatsaontelon rasvan määrään.

Urpu Salmenniemi