Lääkäri haluaa lääkärijohtajan

Voiko lääkäri olla yhtä aikaa hyvä kliinikko ja hyvä johtaja? Ovatko lääkärit liian kilttejä vai uskaltavatko he vaatia oikeuksiaan? Helsingin vastuualueen luottamusmiehet pohtivat edunvalvontaan ja lääkärin työhön liittyviä kysymyksiä Karjaan Raseborg-opistolla.

Tanja Hannus

Suomen Lääkäriliitto: Tahdosta riippumattomaan hoitoon saatava yhtenäiset ohjeet

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on selvittänyt kriminaalipotilaiden hoidon ongelmakohtia ja ehdottanut muutoksia potilaita koskevien rikos- ja mielenterveyslain säännöksiin. Työryhmä on myös pohtinut vankiloihin keskittynyttä oireiden kirjoa. Erilaiset neurologiset ja psykiatriset diagnoosit ovat osittain sekoittuneet toisiinsa ja vaikeutuneet.

Tanja Hannus

Valmistuvat lääkärit vannoivat valansa Tampereella

Tampereen yliopistosta valmistuvat lääketieteen lisensiaatit vannoivat lääkärinvalansa perjantaina 7. huhtikuuta. Valan vastaanotti Lääkäriliiton puheenjohtaja Pekka Anttila. Paikalla oli myös dekaani Pertti Kirkinen.

Kroonisen polypoottisen poskiontelotulehdusen tausta

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia bakteerien, sienien, tulehduksellisten muutosten sekä metalloproteinaasien ja niiden kudosestäjän esiintymistä kroonisen polypoottisen poskiontelotulehduksen vuoksi leikattavien potilaiden poskiontelonäytteissä sekä terveiden verrokkien nenähuuhtelunäytteissä. Tuloksia verrattiin potilaiden sairaushistoriaan, altistumiseen kosteusvaurioille sekä taudinkulkuun leikkauksen jälkeen.

Katriina Kostamo

Levosimendaani soveltuu sepelvaltimotautipotilaan hoitoon

Suomessa kehitetty uudentyyppinen sydämen vajaatoimintalääke levosimendaani kuuluu kalsiumherkistäjien luokkaan. Se parantaa sydämen supistumisvoimaa ja laajentaa verisuonia. Nämä vaikutukset voisivat olla hyödyllisiä iskemiassa verrattuna tavanomaisiin sydämen supistuvuutta parantaviin lääkkeisiin, jotka lisäävät merkittävästi iskemian pahentumisriskiä. Levosimendaanin puoliintumisaika on lyhyt, noin tunnin luokkaa. Sillä on kuitenkin aktiivinen metaboliitti, jonka poistuminen on huomattavasti hitaampaa, ja sen ansiosta vaikutus jatkuu myös hoidon lopettamisen jälkeen.

Pentti Põder

Munuaisensiirtopotilaan mahavaivat syytä tutkia ja hoitaa ennen siirtoleikkausta

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ruoansulatuskanavan komplikaatioiden esiintyvyyttä ja erityispiirteitä munuaisensiirron jälkeen. Tutkimukseen osallistuvat potilaat olivat saaneet munuaissiirrännäisen Hyksissa vuosina 1990-2000. Tietoja vakavista ruoansulatuskanavan komplikaatioista kerättiin Suomen Munuaisensiirtorekisteristä, potilaiden sairauskertomuksista ja osalle potilaista lähetetyistä kyselylomakkeista. IgG- ja IgA-luokan vasta-aineet Helicobacter pyloria vastaan määritettiin 500 potilaalta ennen munuaisensiirtoa ja 7 vuoden seurannan jälkeen. Mahalaukun tähystyksen yhteydessä otettiin limakalvolta koepalat sytomegalovirusmääritystä varten vatsavaivoista kärsiviltä 46 munuaisensiirtopotilaalta ja 43 vatsavaivoista kärsiviltä muuten terveiltä verrokeilta. Sapen kaikututkimus tehtiin 304 potilaalle keskimäärin 7,4 vuoden kuluttua munuaisensiirrosta.

Susanna Sarkio

Biohajoavalla materiaalilla päällystetty korallipohjainen hydroksiapatiitti luunkorvikkeena

Hydroksiapatiittia (HA) käytetään synteettisenä, ei-resorboituvana luunkorvikkeena atrofioituneen ienharjanteen nostossa, luukystien tai luupuutosten täytteenä ja selkärangan luudutuksissa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten jauhemaisen tai kappalemuotoisen HA:n käyttöä luunkorvikkeena voitaisiin parantaa käyttämällä HA-siirrettä yhdessä elimistössä liukenevan, siirteen muotoa ylläpitävän tai sen mekaanista lujuutta vahvistavan päällysteen kanssa.

Pekka Ylinen

Kantasolusiirtohoito non-Hodgkin-lymfoomassa

Solunsalpaajahoitoihin reagoivien syöpätautien hoitotulokset saattavat parantua, kun solunsalpaajien annoksia suurennetaan. Tällöin hoitoa rajoittavaksi tekijäksi tulee erityisesti vaikea luuydinvaurio. Vahvan solunsalpaajalääkityksen siedettävyyttä voidaan merkittävästi parantaa keräämällä etukäteen potilaan verestä tai luuytimestä kantasoluja, jotka palautetaan potilaan verenkiertoon raskaan sytostaattihoidon jälkeen. Jotta verestä saadaan kerättyä riittävä kantasolusaalis tukemaan korkea-annoshoitoa, potilaalle täytyy antaa hoito, jolla tuotetaan vereen riittävä määrä kantasoluja (kantasolujen mobilisaatiohoito). Tällaisena hoitona voidaan käyttää valkosolukasvutekijää joko yksin tai yhdistettynä solunsalpaajahoitoon. Tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että riittävä määrä potilaan kantasoluja saadaan tuotettua verenkiertoon, ei täysin tunneta.

Taru Kuittinen

in memoriam Atso M. Saloheimo 7.4.1918-24.4.2006

"Kun kerran 1960-luvun alussa Bosporin lautalta ensimmäisen kerran elämässäni astuin Aasian maaperälle, näin edessäni kehnon kylätien, suoraan itää kohti johtavan. Jo silloin käytettiin tiestä nimitystä Asian Highway, ja ihmettelin, millaisia näkymiä, kokemuksia ja elämyksiä tämän vuosituhansien saatossa kansojen ja kansainvaellusten, sotajoukkojen ja mitä erilaisimpien muiden kulkijoiden kuluttaman tien varresta 20. vuosisadan ihminen yhä vieläkin saattaisi löytää--"

in memoriam Sinikka Vänttinen 25.11.1929-15.2.2006

Silmälääkäri, LT Sinikka Vänttisen vastaanottohuone on tyhjä. Sinikka on poissa. Hän on muuttanut taivaan kotiin. Tieto siitä tuli monelle yllätyksenä, mutta tuttavapiirissä tiedettiin jo jonkin aikaa sen olevan väistämättömästi pian edessä.