Tutkimus luo pohjaa uudentyyppiselle epilepsialääkkeelle

Helsingin yliopiston eläinfysiologit löysivät yhdessä brittiläisten kollegojensa kanssa mekanismin, joka tehostaa tiedonsiirtoa hermosolujen välillä kehityksen aikana ja kasvattaa siten aivojen kykyä käsitellä informaatiota.

Ulla Toikkanen

Pienikin lapsi haluaa tietoa, kun vanhempi sairastuu vakavasti

Vanhemman sairaus on lapselle aina pelottava, ja vanhemmat voivat tarvita kannustusta ja tukea asiasta puhumiseen. Monet alle kouluikäisetkin lapset ovat kuulleet esimerkiksi sanan syöpä ja heillä on mielikuva asiasta, joskus hyvinkin pelottava.

Marianne Jansson

Lääkärien ja hoitajien työnjaosta valmistellaan suositusta

Lääkärien ja hoitajien työnjaosta on valmisteltu suositusluonnos sosiaali- ja terveysministeriössä. Sen työnjakoa ja tehtävien siirtoja koskevat linjaukset pohjautuvat pitkälti kansallisen terveyshankkeen työnjakopilottien tuloksiin ja ehdotuksiin.

Suvi Sariola

Lääkäriliiton Pälve: Työpareissa tehdään jo nyt tiivistä yhteistyötä

- On monia lääkärien ja hoitajien muodostamia työpareja, joissa kumpikin tuntee toisensa työskentelytavat. Minusta työnjakokysymyksiä pitäisi lähestyä tämänkaltaisesta näkökulmasta, sanoo toiminnanjohtaja Heikki Pälve.

Yksityissektori valtaamassa lääketutkimuksia

Viime vuoden kliinisistä lääketutkimuksista jo 43 prosenttia tehtiin yksityisessä terveydenhuollossa.

Ulla Järvi

Miten tutkimuksesta kiinnostava elämänura?

Kiinnostus tutkijanuraa kohtaa hiipuu paitsi lääketieteessä, myös monella muulla tieteenalalla.

BODE-indeksi avuksi keuhkoahtaumataudin ennusteen arvioinnissa

Arvostetun keuhkoalan gurun Fletcherin ajoista on uloshengityksen sekuntikapasiteetin FEV1:n tasoa ja ajan mittaan tapahtuvaa laskua pidetty keskeisenä COPD:n ennusteen arvioinnissa. Ongelma on, että sairauden määritelmän mukaan se ei saisi hoidollakaan juuri parantua, jotta kysymys olisi COPD:sta eikä astmasta. Paradoksaalista kyllä, esim. lääkehoitojen rekisteröintien yhteydessä on usein FEV1 ollut keskeinen mittari, johon on kiinnitetty huomiota.

Hannu Puolijoki

"Viallisten" rytmihäiriötahdistimien vaihto ei ole vaaratonta

Rytmihäiriötahdistinhoito yleistyy suuressa sydänperäisen äkkikuoleman vaarassa olevilla potilailla. Laitteiden tullessa yhä monimutkaisemmiksi lisääntyvät myös valmistajien antamat varoitukset mahdollisista toimintahäiriöistä.

Juhani Airaksinen

Rytmihäiriötahdistimien viat yleistyvät?

Yhdysvalloissa selviteltiin sydämentahdistimien toimintahäiriöiden yleisyyttä FDA:lle vuosina 1990-2002 tehtyjen vikaraporttien pohjalta. Ajanjaksona asennettiin yhteensä yli 2 miljoonaa tahdistinta ja yli 400 000 rytmihäiriötahdistinta. Samaan aikaan jouduttiin 8 834 tahdistinta ja 8 489 rytmihäiriötahdistinta poistamaan varman laitevian takia.

Juhani Airaksinen

Äidin ruokavaliolla voi olla yhteyttä kaksosraskauden alkamiseen

Ihmisellä monisiköisyyteen liittyy selkeästi yksisikiöisyyttä suuremmat riskit ja siten yksisikiöisyyttä voidaan pitää ihmiselle fysiologisena tilanteena. Vuoden 1975 jälkeen monisikiöisyys on lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Osatekijänä on keinoalkuisten lisääntymishoitojen vaikutus. Ilmeisesti myös naisten ravitsemuksen muutoksilla on vaikutus tähän ilmiöön.

Pertti Kirkinen