Tutin käyttö vähentää kätkytkuoleman riskiä

Kätkytkuoleman perimmäinen syy on epäselvä. Imeväisikäisen unen aikaisella ympäristöllä on merkitystä. Hengitysteiden tukkeutuminen sekä häiriö lapsen vegetatiivisen hermoston säätelymekanismeissa ovat eräitä kuolemaan liittyviä ilmiöitä. Amerikkalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa todettiin kätkytkuoleman riskin vähenevän merkitsevästi, mikäli lapsi nukkui tutti suussa. Tutin käyttäjien riski kuolla oli 0,08 (95 % lv 0,03-0,21) verrattuna lapsiin, jotka nukkuivat ilman tuttia. Kätkytkuolemien on aiemmin todettu liittyvän lapsen unenaikaiseen kylkiasentoon tai vatsallaan makuuseen, uneen tupakoivan äidin vieressä ja pehmeän makuualustan käyttöön. Kaikissa näissä tilanteissa tutin käyttö vähensi kätkytkuolemia.

Pertti Kirkinen

Kahdesta intensiivihoidosta apua erittäin suuren riskin rintasyövässä?

Kun rintasyöpä on lähettänyt etäpesäkkeitä yli yhdeksään kainalon imusolmukkeeseen, on taudin uusiutumisriski suuri huolimatta nykyisin käytössä olevista liitännäishoidoista. Saksalaistutkimuksessa satunnaistettiin 403 näin laajasti kainaloon levinneeseen rintasyöpään sairastunutta naista leikkauksen jälkeen joko saamaan intensiivihoito tai tehostettu tavanomainen solunsalpaajahoito. Intensiivihoitoryhmän potilaat saivat kaksi epirubisiinin ja syklofosfamidin yhdistelmähoitoa (EC) kahden viikon välein. Toisen kuurin jälkeen kerättiin kantasolut. Intensiivihoitona annettiin epirubisiinia, syklofosfamidia ja tiotepaa. Intensiivihoito toistettiin kolmen viikon päästä. Toinen ryhmä sai neljä kertaa EC-kuurin ja sen jälkeen kolme kertaa syklofosfamidia, metotreksaattia ja fluorourasiilia. Kuurien väli oli kaksi viikkoa.

Sirkku Jyrkkiö

Lintuinfluenssaa lievänä - eikä harvoin?

Lintuinfluenssa on pelottava uhka. Pelkoa lisäävät toistuvat uutiset tautiin kuolleista. Mutta onko tauti sittenkään niin tappava kuin tapauksista lasketut kuolleisuustilastot kertovat? Jäävätkö lieväoireiset infektiot Aasian viidakon kätköihin, ja tilastoihin kertyy vain taudin vakava huippu? Tämä ruotsalais-vietnamilainen tutkimus antaa tukea ajatukselle, että ne todella jäävät.

Heikki Arvilommi

Noradrenaliiniko selittää masentuneiden sydänkohtauksia

Useiden tutkimusten mukaan depressiiviset oireet lisäävät sydänsairaiden sydänkohtauksia. Sairastumisriskin kohoamista on selitetty mm. masentuneiden potilaiden kohonneella pulssifrekvenssillä tai alentuneella sydämen rytmin vaihtelulla. Taustalla voi sympaattisen hermoston häiriö.

Raimo K.R. Salokangas

Mehiläisenpistoshoidosta ei apua MS-tautiin

Maailmalla elää vahva uskomus, että mehiläisenpistohoito voisi lievittää MS-tautia. Hoitoa onkin lisääntyvästi käytetty MS-potilaiden hoitoon, mutta tutkittu tieto hoidon tehosta ja haittavaikutuksista on puuttunut.

Jaana Suhonen

Vaikeahoitoisen astman pahenemisvaiheiden syyt usein löydettävissä

Hollannissa selvitettiin 136:n vaikeahoitoista astmaa sairastavan kohdalla, olisiko jokin 13:sta etukäteen arvioiduista kliinisestä tai ympäristöön liittyvästä tekijästä potilaiden sairauden pahenemisen takana. Kuten arvata saattaa, krooninen poskiontelotulehdus (riskisuhde = 3,7), gastroesofageaalin refluksi (4,9), toistuvat bakteriellit hengitystieinfektiot (6,9), psyykkiset kuormitukset (10,8) ja obstruktiivinen uniapnea (3,4) olivat listan kärjessä. Riippumattomia tilanteen pahentajia olivat sinuiitti ja psyykkiset tekijät. Kaikilta potilailta löytyi ainakin yksi em. viidestä tekijästä, 52 %:lla kolme tai useampi. Ko. tekijät ovat usein diagnosoitavissa ja hoidettavissa!

Hannu Puolijoki

NEJM antaa väärän kuvan VIGOR-tutkimuksen tulosten julkistamisesta

Lääkärilehden numerossa 51-52/2005 Lääketieteen maailmassa -palstalla (s. 5278) referoitiin New England Journal of Medicinen (NEJM) pääkirjoitusta. On valitettavaa, että referoitu pääkirjoitus antaa väärän käsityksen siitä, miten Merck & Co., Inc. (MSD) on julkistanut VIGOR-tutkimuksen tuloksia koskevaa tietoa.

Eero Helve

Lopetetaan parantajien nimittely puoskareiksi

nPsykiatrian dosentti, ylilääkäri Hannu Lauerma on huolissaan mielenterveyspotilaiden kohtalosta maallikkoparantajien kynsissä. Hän esittää ratkaisuksi Ruotsin esimerkin mukaisen puoskarilain säätämistä.

Heikki Hemmilä

Rubensin ihannenainen on riskisynnyttäjä

Paino nousee raskauden aikana keskimäärin 13 kg. Lihavien äitien odotusaikainen painonnousu on onneksi yleensä vähäisempää kuin normaalipainoisten. Ylipaino ja lihavuus ovat kuitenkin yleistyvä ongelma hedelmällisessä iässä olevilla naisilla myös Suomessa. Osittain tätä selittää synnyttäjien keski-iän nousu. Vuonna 2004 synnyttäjien keski-ikä Suomessa oli jo 30 vuotta ja yli 35-vuotiaiden synnyttäjien osuus oli kasvanut lähes 20 %:iin (1). Elokuussa 2000 Turussa synnyttämään tulleista 10 % oli ollut jo ennen raskautta merkittävästi lihavia (painoindeksi yli 30 kg/m2), mutta vuonna 2005 osuus oli jo 40 %. Yhdysvalloissa kehitys on ollut samanlainen, mutta siellä merkittävästi lihavia oli synnyttäjistä joka neljäs jo ennen vuosituhannen vaihtumista (2).

Ulla Ekblad

Metabolisen oireyhtymän uudet IDF-kriteerit - muuttuiko mikään?

Kylin kuvasi 1923 hypertension, hyperglykemian ja kihdin samanaikaisen esiintymisen muodostaman oireyhtymän, johon liittyy lisääntynyt kuolleisuus (1). G. M. Reaven omi sen 1988 ja samalla tarkensi sen osuutta sydäntaudeissa ja tyypin 2 diabeteksessa sekä hahmotteli kriteereitä sen tunnistamiseksi (2). Tuosta lähtien oireyhtymän määrittely ja nimikin on ollut intohimojen kohteena, mutta sen vaarallisuudesta tyypin 2 diabeteksen ja valtimotaudin taustalla ovat toki kaikki vakuuttuneita. Nimeksi on nykyään vakiintunut metabolinen oireyhtymä, mutta kriteereistä ei konsensusta ole ollut.

Mauno Vanhala