Diabeettisen retinopatian seulonta valokuvausmenetelmin

Diabetespotilaista 35-65 %:lla on jonkinasteisia retinopatiamuutoksia. Säännöllinen silmänpohjien seuranta herkällä menetelmällä on tärkeää, jotta hoitoa vaativat, usein oireettomat muutokset tulevat todetuksi riittävän varhain ja näkövamman riskiä voidaan vähentää laserhoidolla. Silmänpohjan valokuvaus yhdestä tai kahdesta 45º:n kentästä väridia- tai polaroidfilmille on tähän asti ollut tavallisin seulontamenetelmä. Valokuvakenttien, eritoten makulakentän, määrittely on suosituksissa vaihdellut. 60º:n valokuvaus kattaa laajemman valokuvausalueen ja voi pienemmästä suurennuksesta huolimatta parantaa diabeettisen retinopatian (DRP) muutosten toteamismahdollisuutta. Mikäli valokuvauksessa lisäksi käytetään punavapaata valoa eli vihersuodatinta, verisuonten ja muiden punaisten, hemoglobiinia sisältävien rakenteiden kontrasti paranee.

Gunvor von Wendt

Vatsa-aortan stenttiproteesihoidon tulokset eivät ole vastanneet odotuksia

Vatsa-aortan aneurysmaa on 1950-luvulta lähtien hoidettu avoleikkauksella, jossa aneurysmakohta korvataan dakron-kankaasta tehdyllä putkiproteesilla. Stenttiproteesihoito kehitettiin, jotta leikkausriskiä voitaisiin vähentää. Tässä hoitomuodossa aneurysman sisälle ujutetaan proteesiputki nivusvaltimon kautta. Anatomisten rajoitusten vuoksi hoito soveltuu kuitenkin vain 20-40 %:lle potilaista.

Pekka-Sakari Aho

Glaukooman leikkaushoidon pitkäaikaistulokset

Tavallisimman glaukoomamuodon, avokulmaglaukooman, yleisin leikkausmuoto on trabekulektomia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin trabekulektomian pitkäaikaistuloksia primaarin avokulmaglaukooman ja eksfoliaatioglaukooman hoidossa. Eksfoliaatioglaukooma reagoi huonommin lääkehoitoon, ja siksi tässä aineistossa oli kansainvälisesti poikkeuksellisen paljon eksfoliaatioglaukoomapotilaita (60 %).

Pia Ehrnrooth

Titsanidiinilla merkittäviä yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa

Titsanidiini (Sirdalud, Novartis) on lihasrelaksantti, jota käytetään yleisesti mm. lihasperäisten kiputilojen hoitoon. Titsanidiinin haittavaikutukset (verenpaineen lasku, väsymys, huimaus, suun kuivuminen ym.) ovat suhteellisen yleisiä. Vaikka titsanidiini on ollut kliinisessä käytössä jo noin 20 vuoden ajan, sen aineenvaihduntaan osallistuvia entsyymejä ei ole aikaisemmin tutkittu.

Marika Granfors

Uusia merkkiaineita pään ja kaulan alueen syöpien ennusteen arvioimiseen

Suomessa todetaan vuosittain yli 600 uutta pään ja kaulan alueen syöpätapausta. Tämä pahanlaatuisten kasvainten ryhmä sisältää joukon hyvin moninaisesti käyttäytyviä syöpätyyppejä, eivätkä perinteiset ennustetekijät, kuten kasvaimen levinneisyys toteamishetkellä, ole riittävän tarkkoja ennustamaan taudinkulkua. Väitöstutkimuksessa etsittiin uusia biologisia ennustetekijöitä.

Henni Ruokolainen

Tutkimus lasten luustosta: Geenimuutos viisinkertaistaa murtuman riskin

Geenien yhteys luuston vahvuuteen havaittiin Miia Suuriniemen väitöstutkimuksessa, jossa selvitettiin neljän geenin vaikutusta murrosikäisten lasten luuston kasvuun ja kehitykseen. Kaksivuotiseen tutkimukseen osallistui 258 keskisuomalaista, 10–12-vuotiasta tyttöä.

Osa persoonallisuushäiriöistä halutaan ”pakkohoidon” piiriin

Näitä työryhmän tarkoittamia persoonallisuushäiriöitä ovat esimerkiksi epäluuloinen, eristäytyvä, ja psykoosipiirteinen persoonallisuus.

Uudesta ohutkalvosta tiivis sidos implantin ja pehmytkudoksen välille

Implanttien sitoutuminen pehmytkudokseen on ollut ongelma aina silloin, kun implantti lävistää ihon tai limakalvon. Tällaisia ihmisen varaosia ovat muun muassa hammasimplanttien titaaniruuvit, kuuloimplantit, sydänläpät ja stentit.

Nuorten oikeuspsykiatrisiin tutkimuksiin määräraha

Kokonaisuudessaan valtion tämän vuoden talousarvio sisältää yhteensä neljän miljoonan euron määrärahan valtionavustuksen maksamiseksi alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen sekä oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannuksiin. Viime vuoden summa oli viisi miljoonaa euroa, joka kuitenkin kokonaisuudessaan myönnettiin psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen.

Hus hienosäätää pääkaupunkiseudun toimintaansa

Husissa on viety läpi runsaat kaksi vuotta valmisteltu uudistushanke, jossa pääkaupunkiseudun sairaalat, eli vanha Hyks, Jorvi ja Peijas, siirtyvät oman aluejohtajan ja lautakunnan alaisuuteen Hyks-sairaanhoitoalueeksi. Vanhan yhtymähallinnon vastuulle jää koko sairaanhoitopiiriä koskevien asioiden hoito. Perussopimuksen tekstimuutoksina uudistus on pieni, mutta toiminnallisesti mittava. Arvioidaan, että noin 80 % Husin toiminnasta olisi uuden johdon alaisuudessa. Hallinnollinen malli on sama, joka toteutettiin Husin muilla alueilla (Porvoo, Hyvinkää, Lohja ja Länsi-Uusimaa) jo kuntayhtymän perustamisvaiheessa vuonna 2000.

Taito Pekkarinen