Alankomaalainen sotasairaala Suomessa talvisodan jälkeen vuonna 1940

Pohjoismaissa ja eräissä muissa Euroopan maissa heräsi Suomen talvisodan alettua 30.11.1939 laajaa myötätuntoa Neuvostoliiton hyökkäyksen vuoksi. Erityisesti Punaisen Ristin järjestöt ryhtyivät keräämään varoja lääkintäyksiköiden lähettämiseksi Suomeen. Talvisodan aikana tai pian sen jälkeen maassamme toimi kaikkiaan kuusi ulkomaista ambulanssisairaalaa eli liikuteltavaa sotasairaalaa. Yksi niistä oli Alankomaalainen sotasairaala.

Arno Forsius

Täydennyskoulutus kannattaa

Vuoden suurin lääkäreiden koulutustapahtuma, Lääkäripäivät, on jälleen pidetty. Paikalla oli yli 4 000 kurssiosallistujaa, yli 14 500 näyttelyvierasta ja 160 näytteilleasettajaa. Näyttelyalue oli samansuuruinen kuin viime vuonna, eikä muissakaan muuttujissa ollut huomattavia muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna, vuoden 2004 messuryntäystä lukuun ottamatta. Tehdyn kyselyn mukaan kävijätyytyväisyys oli 86 prosenttia. Kävijöistä 90 prosenttia ilmoitti tulevansa varmasti tai todennäköisesti myös seuraavaan Lääkäripäivien näyttelyyn.

Harri Hyppölä

Fysioteekki pistää liikkumisreseptin toimimaan

Karjaalla Folkhälsanin lääkärien määräämät liikkumisreseptit ovat tehokkaassa käytössä. Reseptin kanssa mennään apteekkia vastaavaan fysioteekkiin. Fysioterapeutti Pirjo Laatikainen-Bergstöm uskoo, että usein vain lääkärin sana on kyllin painava, jotta asiakas on valmis muuttamaan liikkumistottumuksiaan. Lääkäri Susanna Melkas taas uskoo, että vain fysioteekki tuo reseptille käyttöä.

Tanja Hannus

Liitto sai taululahjoituksen

LKT Kaarlo Parkkulainen on lahjoittanut Suomen Lääkäriliitolle Reidar Särestöniemen taulun. Parkkulainen voitti maalauksen Lääketiede -78 -näyttelyssä järjestetyssä arvonnassa.

Tanja Hannus

Suomen Lääkäriliitto: Huumepoliittista yhteisfoorumia tarvitaan

Suomen Lääkäriliitto on antanut lausuntonsa Terveyden edistämisen keskukselle (TEK) järjestöjen yhteisestä huumausaineohjelmasta. TEK:n jäsenjärjestönä Lääkäriliitto on valmis sitoutumaan sen huumeiden vastaiseen työhön.

Tanja Hannus

Diabeettisen retinopatian seulonta valokuvausmenetelmin

Diabetespotilaista 35-65 %:lla on jonkinasteisia retinopatiamuutoksia. Säännöllinen silmänpohjien seuranta herkällä menetelmällä on tärkeää, jotta hoitoa vaativat, usein oireettomat muutokset tulevat todetuksi riittävän varhain ja näkövamman riskiä voidaan vähentää laserhoidolla. Silmänpohjan valokuvaus yhdestä tai kahdesta 45º:n kentästä väridia- tai polaroidfilmille on tähän asti ollut tavallisin seulontamenetelmä. Valokuvakenttien, eritoten makulakentän, määrittely on suosituksissa vaihdellut. 60º:n valokuvaus kattaa laajemman valokuvausalueen ja voi pienemmästä suurennuksesta huolimatta parantaa diabeettisen retinopatian (DRP) muutosten toteamismahdollisuutta. Mikäli valokuvauksessa lisäksi käytetään punavapaata valoa eli vihersuodatinta, verisuonten ja muiden punaisten, hemoglobiinia sisältävien rakenteiden kontrasti paranee.

Gunvor von Wendt

Vatsa-aortan stenttiproteesihoidon tulokset eivät ole vastanneet odotuksia

Vatsa-aortan aneurysmaa on 1950-luvulta lähtien hoidettu avoleikkauksella, jossa aneurysmakohta korvataan dakron-kankaasta tehdyllä putkiproteesilla. Stenttiproteesihoito kehitettiin, jotta leikkausriskiä voitaisiin vähentää. Tässä hoitomuodossa aneurysman sisälle ujutetaan proteesiputki nivusvaltimon kautta. Anatomisten rajoitusten vuoksi hoito soveltuu kuitenkin vain 20-40 %:lle potilaista.

Pekka-Sakari Aho

Glaukooman leikkaushoidon pitkäaikaistulokset

Tavallisimman glaukoomamuodon, avokulmaglaukooman, yleisin leikkausmuoto on trabekulektomia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin trabekulektomian pitkäaikaistuloksia primaarin avokulmaglaukooman ja eksfoliaatioglaukooman hoidossa. Eksfoliaatioglaukooma reagoi huonommin lääkehoitoon, ja siksi tässä aineistossa oli kansainvälisesti poikkeuksellisen paljon eksfoliaatioglaukoomapotilaita (60 %).

Pia Ehrnrooth

Titsanidiinilla merkittäviä yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa

Titsanidiini (Sirdalud, Novartis) on lihasrelaksantti, jota käytetään yleisesti mm. lihasperäisten kiputilojen hoitoon. Titsanidiinin haittavaikutukset (verenpaineen lasku, väsymys, huimaus, suun kuivuminen ym.) ovat suhteellisen yleisiä. Vaikka titsanidiini on ollut kliinisessä käytössä jo noin 20 vuoden ajan, sen aineenvaihduntaan osallistuvia entsyymejä ei ole aikaisemmin tutkittu.

Marika Granfors

Uusia merkkiaineita pään ja kaulan alueen syöpien ennusteen arvioimiseen

Suomessa todetaan vuosittain yli 600 uutta pään ja kaulan alueen syöpätapausta. Tämä pahanlaatuisten kasvainten ryhmä sisältää joukon hyvin moninaisesti käyttäytyviä syöpätyyppejä, eivätkä perinteiset ennustetekijät, kuten kasvaimen levinneisyys toteamishetkellä, ole riittävän tarkkoja ennustamaan taudinkulkua. Väitöstutkimuksessa etsittiin uusia biologisia ennustetekijöitä.

Henni Ruokolainen