Lääkintähuolto helpottuu kisamatkoilla

Kansainvälisiin arvokisoihin osallistuvien urheilijoiden lääkintähuollosta vastaavien toiminta helpottuu helmikuun alusta. Lääkelain muutos tulee sallimaan urheilulääkäreille oman joukkueen käyttöön kisamatkalla tarkoitettujen lääkevalmisteiden kuljettamisen ulkomaille ja takaisin. Tähän asti on lain mukaan pitänyt tulla toimeen kohdemaasta saatavilla valmisteilla, joiden mahdollisesti sisältämistä urheilussa kielletyistä aineista ei aina ole saatu varmuutta.

Maira Palosuo

Hyvä rokotuskattavuus ei saa johtaa uinahdukseen

Suomessa on saavutettu erinomainen MPR-rokotuskattavuus ja sen mukaiset tulokset: MPR-tautien eli tuhkarokon, sikotaudin ja vihurirokon virukset eivät ole kymmeneen vuoteen kiertäneet suomalaisessa väestössä.

Janne Ora

Keuhkosyövän diagnostiikkaa pitäisi nopeuttaa

Turussa analysoitiin takautuvasti 132 keuhkosyöpäpotilaan hoitoonpääsyyn kohdistuneet viipeet ja niiden vaikutukset hoitotuloksiin. Avohoitolääkärin vastaanotolle pääsy kesti oireista keskimäärin 14 pv, lähetteen kirjoitukseen lisää tuli 16 pv, läheteviive 8 pv, spesialistin luona diagnoosin pääsyn viive oli 15 pv ja edelleen hoidon aloitukseen viivettä tuli 15 pv (mediaanit). Kuukaudessa hoito järjestyi 30 %:lle, 2 kk:ssa 61 %.lle. Oireista hoitoon tuli viipeeksi 4 kk. Nopeimmin hoitoon pääsivät edennnyttä tautia tai pienisoluista syöpää sairastavat. Potilasviipeen vähentäminen osoittautui yhdeksi oleelliseksi seikaksi, mutta myös hoitojärjestelmän hiomisen tarvetta tuli esiin. Jos tauti on rajoittunut, viipeen vähentäminen olisi keskeistä: näin päästäisiin syövän resekointiin.

Hannu Puolijoki

Pitäisikö peräpukamat hirttää vai leikata?

Englantilainen tutkijaryhmä kävi systemaattisesti läpi tutkimukset, joissa verrattiin peräpukamien kumilenkkiligaatiota leikkaushoitoon. Tutkimuksista selvitettiin mm. oireiden lievittyminen, uusintahoitojen tarve ja komplikaatiot. Löytyneistä 729 artikkelista vain kolme täytti tutkimusryhmän kriteerit. Peräpukamavaivat hoituivat tehokkaimmin hemorroidektomialla ja leikkauksen jälkeen harvemmat potilaat tarvitsivat uusintahoitoa. Tutkimuksissa ei kuitenkaan otettu kantaa lievempiin oireisiin, kuten kutinaan, ulostamispakkoon tai perianaaliseen vuotoon. Komplikaatioita, kuten anaalistenoosia, verenvuotoa ja flatusinkontinenssia, oli kuitenkin useammin leikkauksen jälkeen.

Tom Scheinin

Tutkimusmatka bakteerivaginoosiin

Suoliston mikrobistossa on kartoittamattomia alueita ja se on houkutellut monet ryhmät tutkimusmatkoille tuntemattomaan. Nyt samoin modernein keinoin matkailtiin vaginan mikrobimaastossa ja löydetiin sieltäkin ennen tuntematonta.

Heikki Arvilommi

Parotiittiorkiitti lisääntyy Isossa-Britanniassa

Isossa-Britanniassa on viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana todettu nelinkertainen nousu parotiittipotilaiden määrässä. Liverpoolissa on havaittu myös selvä parotiittiorkiittitapausten lisääntyminen.

Ossi Lindell

Nuhaa kannattaa astman yhteydessä hoitaa

Sekä allergisen että ei-allergisen nuhan on pitkään tiedetty kulkevan käsi kädessä astman kanssa. Siitä huolimatta näiden hoitaminen yhdessä on usein puutteellista, vaikka hoidon antajana olisi yleislääkäri eikä elinkohtaista ajattelua noudattava spesialisti. Brasilialaiset tutkivat 74:n astmasta ja allergisesta nuhasta kärsivän kohdalla (kolme eri ryhmää) pelkän nenään annettavan beklometasonin (400 myyg/pv), vain keuhkoihin inhaloitavan beklometasonin (1 000 myyg/pv) tai edellisten kombinaatiohoidon vaikutuksia 16 viikon hoidon aikana. Johtopäätöksenä oli, että jos nenäoireet jäivät ilman hoitoa, jouduttiin inhaloitavan steroidin annoksia nostamaan, ja toisaalta lievä astma saattoi pysyä vähäoireisena, jos vain nenää hoidettiin. Eli keuhkot ja nenä keskustelevat keskenään.

Hannu Puolijoki

Influenssarokote tehokas myös beetainterferonia saavilla MS-potilailla

Influenssaepidemian jälkeen MS-potilailla esiintyy tavallista enemmän pahenemisvaiheita. MS-potilaille onkin suositeltu influenssarokotetta. MS-taudin hoitoon käytetään yleisesti beetainterferonia, mutta heikentääkö beetainterferoni immunomodulatiivisena hoitona influenssarokotteen tehoa?

Jaana Suhonen

L-arginiini - luontaislääke voi olla vaarallinen sydäninfarktipotilaalle

Arginiini on uusi luontaistuotekaupan "ihmepilleri", joka vaikuttaa typpioksidituotantoon. Sitä markkinoidaan lisäravinteena mm. korkean kolesterolin ja verenpaineen hoitoon sekä parantamaan sukupuolista halukkuutta ja kykyä. Koska tällä välttämättömällä aminohapolla oli tiettyjä teoreettisia etuja sydänpotilaille, päättivät amerikkalaisen Johns Hopkins -sairaalan kardiologit tutkia L-arginiinin vaikutuksia sydäninfarktipotilaiden hoidossa. Satunnaistettuun lumekontrolloituun tutkimukseen osallistui yhteensä 153 ensimmäisen ST-nousuinfarktinsa sairastanutta henkilöä. Päätetapahtumina seurattiin vasemman kammion pumppaustoiminnan ja verisuonten jäykkyyden muutoksia sekä kliinisiä tapahtumia puolen vuoden hoitojakson aikana infarktin jälkeen. Minkäänlaisia edullisia muutoksia verisuonten elastisuudessa tai sydämen pumppauksessa ei todettu. Kuusi arginiiniryhmän potilasta kuoli seurannan aikana, lumeryhmässä ei kukaan. Tutkimus jouduttiin keskeyttämään arginiiniin liittyvien haittatapahtumaepäilyjen takia. Tutkijoiden mukaan L-arginiinia ei saa suositella sydäninfarktipotilaille.

Juhani Airaksinen

Äidin kuukautisten alkamisikä ei vaikuta lapsen allergiariskiin

Äidin raskaudenaikaisten sukupuolihormonipitoisuuksien on epäilty vaikuttavan sikiön immuunisysteemin ja allergioiden kehittymiseen. Aikainen kuukautisten alkaminen on yhdistetty kohonneeseen estrogeenipitoisuuteen. Iso-Britanniassa tehtyyn tutkimukseen osallistui 5 765 äiti-lapsiparia. Seitsemän vuoden ikään mennessä astmaa oli esiintynyt 20 %:lla, ihottumaa 59:llä, heinänuhaa 12:lla ja atopiaa 21 %:lla. Eroa äidin menarkeiän ja edellämainittujen välillä ei ollut, lähinnä merkitsevää oli myöhäisen menarken (> 16 v) ja astman yhteys.

Hannu Puolijoki