78124 osumaa

TNFalfa:lla osuutta kortikosteroidiriippuvaisessa astmassa

TNFalfa on yhdistetty yleensä Th1-lymfosyyttien kautta tapahtuviin reaktioihin. Astmassa Th2-soluilla on katsottu olevan enemmän roolia varsinkin, jos atopiaa on mukana taudinkuvassa. Britit tutkivat 42:n lievää ja 20:n vaikeaa astmaa sairastavan henkilön sekä 26 verrokin bronkoalveolaarihuuhtelunesteistä TNFalfa:n. Lisäksi tutkittiin immunohistokemiallisesti 14:n lievää ja 14:n vaikeaa astmaa sairastavan potilaan bronkusbiopsiat. 17 potilasta oli mukana avoimessa kokeessa, jossa TNFalfa-reseptori-IgG1Fc-fuusioproteiinia (etanerseptia) annettiin 12 viikon ajan ihonalaisesti 25 mg x 2/viikko. BAL-nesteen TNFalfa-pitoisuus oli suurentunut kortikosteroidiriippuvaisessa astmassa; sama koski biopsioiden TNFalfa-geeniekspressiota ja immunoreaktiivisia soluja. Etanerseptista oli hyötyä astmaoireisiin, ventilaatiofunktioihin ja bronkiaaliseen hyperreaktiviteettiin. Löydös avannee uusia visioita, ja kontrolloituja tutkimuksia odotetaan.

Hannu Puolijoki

Kenellä oikeus kuolla keuhkokuumeeseen ilman antibioottihoitoa?

Kiitos Pirkko Vihko kirjoituksestasi (1). Se toi mieleeni Suomen Lääkärilehden erään artikkelin vuodelta 1974 (2). Kyseinen artikkeli on julkaistu käännöksinä JAMA:ssa (3) ja Nordisk Medicin -lehdessä (4). Siinä kollega Irma Kerppola-Sirola kertoo isästänsä, sisätautien professori William Kerppolasta, joka sai kuolla odottamaansa keuhkokuumeeseen arvokkaasti ilman antibiootteja.

Kaisu Nevasaari

Viilennyshoito suojaa aivoja

Lyhyt ensihoitoviive ja aivoja perfusoivan rytmin saavuttaminen riittävän nopeasti on sydämenpysähdyspotilaan ennusteen kannalta ratkaisevaa. Aivoverenkierron palautumisen nopeus ei kuitenkaan ole aivan koko totuus, sillä hypoksis-iskeemisen aivovaurion kehittyminen on kaksivaiheinen prosessi, johon voidaan vaikuttaa vielä sydämenpysähdystä seuraavan vuorokauden aikana. Sekä veren suuren glukoosipitoisuuden että kehon korkean lämpötilan tiedetään liittyvän vaikeampaan aivovaurioon ja huonoon ennusteeseen.

Risto O. Roine

Viilennyshoito rutiiniksi elvytetylle potilaalle?

American Heart Associationin (AHA) uusittu elvytysohjeistus suosittaa lievän hypotermian (32-34 °C) käyttöä 12-24 tunnin ajan, kun lähtörytminä on kammiovärinä (luokka IIA) (1). Ohjeistus perustuu kahteen satunnaistettuun, kontrolloituun tutkimukseen (2,3), joiden perusteella viilennyshoidon arvioitu NNT (number needed to treat) eloonjäämisen suhteen on noin 6, kun lähtörytmi on kammiovärinä. Siis kuusi potilasta hoitamalla yksi potilas enemmän lähtee kotiin. AHA:n suositus esittää lisäksi lievän hypotermian olevan mahdollisesti hyödyllinen sairaalan ulkopuolisen elvytyksen jälkeen myös silloin, kun lähtörytmi on muu kuin kammiovärinä (luokka IIB).

Ville Pettilä

Elvytetyn potilaan suonensisäinen hypotermiahoito

Viilennyshoito on onnistuneen elvytyksen jälkeisistä hoidoista ainoa, jonka on osoitettu parantavan potilaan ennustetta. Ulkoisesta viilennyksestä tehtyjen alkuperäistutkimusten jälkeen on tullut mahdolliseksi toteuttaa viilennys myös suonensisäisesti. Tässä raportissa kuvataan viilennyshoidon käytettävyyttä, arvioidaan viilennysprosessin nopeutta ja verrataan oman aineistomme tuloksia kontrolloituihin tutkimuksiin.

Sara Toivakka, Päivi Valta, Tero Varpula, Tuomas Oksanen, Markku Hynynen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat