77888 osumaa

Onko osteoporoosin hoito turvallista?

Osteoporoosilääkkeet jaetaan uuden ehdotuksen mukaan antikatabolisiin ja anabolisiin (1). Antikataboliset lääkkeet estävät ensimmäiseksi luun hajottajasolun osteoklastin toimintaa ja hajoamisen ja rakentumisen tiukan yhteensitoutumisen (ns. coupling) seurauksena toiseksi luun rakentajasolun osteoblastin rakennustyötä. Anaboliset lääkkeet lisäävät ensimmäiseksi luun rakentajasolujen toimintaa ja toiseksi luun hajoamista. Teriparatidi on ainoa markkinoilla oleva anabolinen lääke, muut ovat antikatabolisia. Markkinoille tulossa olevalla strontiumranelaatilla on sekä rakentumista lisäävä että hajoamista estävä vaikutus.

Matti J. Välimäki

Vertaisarviointi on tärkeää, näkymätöntä akateemista työtä

Yli neljäsataa asiantuntijaa on viime vuonna antanut lausuntonsa Suomen Lääkärilehden lääketieteellisistä ja terveydenhuoltoartikkeleista. Se on valtava määrä työtä, jolla on suuri merkitys lehden laadulle ja siten myös maamme lääkärien jatkokoulutukselle. Vertaisarviointi ei tee kirjoituksista täydellisiä, mutta se on toistaiseksi paras tapa artikkelien kehittämisessä toimituksellisen työn ohella.

Päivi Hietanen

Glaukoomapotilas ja hoitotakuu

Ainoa yleisesti hyväksytty hoitomuoto glaukoomaan on silmänpaineen alentaminen, olipa taudin muoto selvästi korkeapaineinen (silmänpaine ilman hoitoa 35-60 mmHg) tai normaalipaineinen (silmänpaine alle 24 mmHg). Hoidon kulmakivi on lääkehoito säännöllisesti tiputettavin silmätipoin. Laser- ja leikkaushoito valitaan yleensä vasta, jos lääkehoidolla ei päästä riittävän hyvään vasteeseen tai hoidon sivuvaikutukset kasvavat liian suuriksi. Koska yleensä kaikki glaukoomaa sairastavat potilaat käyttävät ainakin jossakin tautinsa vaiheessa lääkehoitoa, voidaan Lääkelaitoksen julkaisemia lukuja ilmaislääkkeisiin oikeutetuista henkilöistä pitää tarkkana arviona glaukoomapotilaiden määrästä Suomessa: vuonna 2004 lähes 69 000 henkilöllä oli oikeus erityiskorvattaviin glaukoomalääkkeisiin.

Eija Vesti

Akuutin traumaattisen veripolven tutkiminen ja hoito

Tärkein tieto Vääntymis- tai ruhjevammat voivat aiheuttaa voimakasta turvotusta polviniveleen. Tällöin on todennäköisesti kyseessä ns. traumaattinen veripolvi. Vammaa seuraava veripolvi on lähes aina merkki vakavasta polvensisäisestä vauriosta. Yleisin traumaattisen veripolven löydös on eturistisiteen (ACL) repeämä. Muita yleisiä löydöksiä ovat polvilumpion sijoiltaanmeno, polven sisäsivun nivelsiteen (MCL) repeämä, polven nivelkierukan repeämä tai irtoaminen sekä nivelpinnalle ulottuvat murtumat. Potilas tulee aina lähettää ortopedin hoitoon kiireellisesti, varsinkin jos epäillään murtumaa, hermo- ja verisuonivammaa tai jännerepeämää. Rutiinimainen polven artroskopia ei ole perusteltua akuutin traumaattisen veripolven hoidossa.

Janne Sarimo, Jussi Rantanen, Sakari Orava

Kun silmissä vilisee - äkillisen näköhäiriön selvittäminen

Tärkein tieto Äkillisen näköhäiriöpotilaan diagnoosia voidaan hyvin selvittää yleislääkärin vastaanotolla. Anamneesilla selvitetään, onko kysymyksessä silmien yhteisnäön häiriö, liikehäiriö, yhden silmän sairaus, näkökenttäpuutos tai lasiaissamentuma vai molempien silmien näkökenttäpuutos. Statukseen kuuluvat kaukonäön ja näkökentän tutkiminen, mustuaisreaktioiden, punaheijasteen ja keskeisen silmänpohjan tutkiminen suoralla oftalmoskoopilla, silmien liikkeiden inspektointi ja karsastuksen tutkiminen peittokokeilla. Potilaat, joilla on näöntarkkuuteen tai näkökenttään vaikuttava äkillinen häiriö, tarvitsevat yleensä jatkotutkimuksia. Sen sijaan lasiaisirtauma- ja migreeniaurapotilaiden näköhäiriöt ovat yleensä vaarattomia.

Terho Latvala

Temperamentti vauvaiässä

Tärkein tieto Temperamentilla viitataan kehittyvän persoonallisuuden ytimeen ja ihmisen psykologisen kehityksen alkuvaiheisiin. Varhainen temperamentti sekä temperamentin ja ympäristön vuorovaikutus on havaittu tärkeiksi kehitystä ennustaviksi tekijöiksi. Kehityspsykologisessa tutkimuksessa pyritään selvittämään temperamentin biologisen pohjan lisäksi myös temperamentin kehityspolkuja vauvaiässä ja siitä eteenpäin sekä tuottamaan tietoa varhaisten temperamenttierojen merkityksestä myöhemmän kehityksen kannalta. Lisää tutkimustietoa tarvitaan varhaisten temperamenttipiirteiden ja temperamentin kehitystä säätelevien ympäristötekijöiden vuorovaikutuksesta. Erityisesti kaivataan tietoa siitä, miten temperamenttiin kuuluvan itsesäätelyn optimaalista kehitystä voidaan varhaiskehityksen aikana tukea ja sitä kautta ehkäistä yhä yleistyviä itsesäätelyyn liittyviä häiriöitä.

Niina Komsi, Anu-Katriina Pesonen, Kati Heinonen, Katri Räikkönen

Ihotautilääke pimekrolimuusiin varoitus syöpäriskistä

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (FDA) on lisännyt pimekrolimuusiin (Elidel, Novartis) laatikoidun varoituksen mahdollisesta syöpäriskistä. FDA myös korostaa lääkkeen olevan vasta toissijainen ekseeman hoidossa, ja se on vasta-aiheinen alle 2 vuoden ikäisille. Tällä palstalla on aikaisemmin kerrottu lääkkeeseen kohdistetuista varotoimenpiteistä ja mm. Euroopan lääkelautakunnan käynnistämistä lisäselvityksistä (SLL 2005;60:1429 ja 2076). Lääkkeen valmistajan edustaja totesi tuolloin mm., ettei evidenssiä lisääntyneestä syöpäriskistä ole todettu ja kliinisissä tutkimuksissa vertailuryhmässä (lumelääke/perinteinen hoito) syöpätapausten esiintyvyys oli noin kymmenen kertaa suurempi kuin pimekrolimuusilla hoidetussa ryhmässä (SLL 2005;60:1708). FDA toteaa, että ihosyöpätapauksia ja lymfoomia on raportoitu, joskin harvoin, eikä sitovaa syy-yhteyttä lääkkeeseen ole osoitettu. FDA:n mukaan lääkkeen pitkäaikaiskäytön turvallisuudesta ei ole näyttöä, ja tutkimukset tästä vievät vuosia. Kysymyksessä on varotoimenpide, josta apteekki tiedottaa potilaille.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030