Miksi ryhtyä urologiksi?

VVastavalmistuneen lääkärin erikoisalan valinta voi perustua monelaisiin asioihin, kuten opiskeluaikana jostain henkilöstä saatuun roolimalliin, erikoisalalle pääsyyn, alan arvostukseen, mahdollisuuteen saada valmistumisen jälkeiseen virka halutulta paikkakunnalta ja odotettavissa oleviin tuloihin. Vaikka alan kehitykselle on oleellista, että sille hakeudutaan, on vain pieni määrä tutkimuksia tehty esimerkiksi siitä, miksi joku päättää ryhtyä urologiksi.

Ossi Lindell

Legionellaa ulkoilmasta

Monet mieltävät legionelloosin ilmastointikanavissa tai suihkuissa väijyväksi taudiksi, mutta kyllä sen ulkoakin voi saada. Ranskassa Pas-de-Calais'ssa todettiin laajalla alueella legionellaepidemia, jossa varmennettuja potilaita oli 86. Heistä peräti 21 kuoli. Altistavia tekijöitä näyttivät olevan silikoosi, tupakointi ja yllättäen ulkoilmassa oleilu. Molekyyliepidemiologiset jäljet johtivat petrokemian tehtaan jäähdytysjärjestelmään. Tehtaan jäähdytystorni näyttää toimineen kuin majakka - se ei tosin lähettänyt valonsäteitä vaan legionellabakteereita kilometrien päähän. Epidemian ensi vaihe päättyi, kun torni suljettiin. Toinen vaihe alkoi, kun sitä puhdistettiin painepesureilla. Taisi olla tehokas aerosolin synnytystapa, sillä tautitapauksia todettiin jopa 6 kilometrin päässä tornista. Tapauksen suomalainen päätutkija kertoi, että Norjasta on tietoja samantyyppisestä epidemiasta, jossa väitetään legionellan kantomatkan olleen peräti kymmenkunta kilometriä.

Heikki Arvilommi

Psyykkisesti sairaat rikoksen uhreina

Chicagossa selvitettiin haastattelemalla vaikeasti sairailta aikuisilta psykiatrisilta potilailta, olivatko he joutuneet rikoksen uhriksi. Yli neljäsosa potilaista oli joutunut edeltäneen vuoden aikana väkivaltarikoksen uhriksi, 11 kertaa niin usein kuin samanikäinen normaaliväestö. Esimerkiksi raiskauksen uhriksi potilaat olivat joutuneet yli 20 kertaa väestöä useammin. Naiset olivat raiskauksen uhreja (4,3 %) useammin kuin miehet (0,8 %), mutta miespotilaiden suhteellinen riski (32,5-kertainen) oli suurempi kuin naispotilaiden (18,5-kertainen). Varkauksien kohteeksi potilaat olivat joutuneet peräti 140 kertaa väestöä useammin.

Raimo K.R. Salokangas

Jokaista veripolvea ei tule punktoida

Veripolvi on oire jostakin. Diagnostiikka ja hoito tulee suunnata oireen syyhyn. Lääkärilehdessä julkaistussa katsausartikkelissaan kollegat toivat polvipunktion merkityksen erittäin vahvasti esille (1). Artikkeli ohjaa punktoimaan automaattisesti jokaisen epäillynkin veripolven. Päivittäin yli 2 000 polvipunktiota Suomessa! Tämä ohjaus johtaa turhiin verineulalla suoritettuihin kivuliaisiin tilanteisiin ja turhiin polvi-infektioihin.

Raimo Niskanen

Veripolven tutkiminen ja hoito ovat ortopedin tehtäviä

nKiitos Raimo Niskaselle kommenteista. Kollega Niskanen kirjoittaa: "Päivittäin yli 2 000 polvipunktiota Suomessa!". Tässä lienee tapahtunut joko kirjoitus- tai laskuvirhe. Kuten kirjoituksessamme toteamme, Suomessa tapahtuu päivittäin arviolta noin 150 lääkärin hoitoa vaativaa polvivammaa, joista valtaosa on lieviä venähdyksiä tai kolhuja. Traumaattisen veripolven esiintyvyydeksi Suomessa on arvioitu 6-7 tapausta päivittäin.

Janne Sarimo

Kolorektaalisyövän multippeleita maksametastaaseja kannattaa leikata

nLääkärilehden nro 3/2006 teemana oli "Suolistosyöpien hoito". Katsauksissa käsiteltiin nasevasti suolistoleikkauksia ja liitännäishoitoja, sen sijaan maksametastaasien kirurgiset ja muut toimenpidehoidot jäivät vähäiselle huomiolle.

Krister Höckerstedt, Helena Isoniemi

Luontaistuotteita käytetään lääkkeiden lisänä, ei vaihtoehtona

Runsas kolmannes aikuisista käyttää päivittäin yhtä tai useampaa luontaistuotetta. Monivitamiini- ja kalkkitablettien lisäksi monet syövät mm. rasvahappoja ja soijatuotteita tai punahattua ja sinkkiä. Keski-ikäiset ja koulutetut naiset ostavat eniten näitä elintarvikeliikkeissä ja apteekeissa myytäviä valmisteita.

Anna-Liisa Enkovaara

Obstruktiivisen uniapnean hoidossapaljon vaihtelua

Vuonna 1981 trakeostoman rinnalle syntyi kaksi uutta obstruktiivisen uniapnean hoitomenetelmää. Fujita (1) kuvasi uvulopalatofaryngoplastialeikkauksen, jolla ylähengitysteitä ahtauttavaa pehmeää suulakea lyhennettiin ja muotoiltiin niin, että ylähengitystiet eivät enää lukkiintuneet unen aikana. Leikkaushoidot yleistyivät nopeasti ja vaikeastikin sairaiden potilaiden vireystilaa yritettiin kohentaa leikkauspöydällä. Pian kuitenkin tunnistettiin erityisesti Pickwick-potilaiden leikkauksiin liittyvät riskit. Ymmärrettiin, että uniapnea ei ollut pelkästään rakenteen poikkeavuus, vaan tilaan liittyi usein aineenvaihdunnan, hengityksen säätelyn ja sydämen toiminnnan osin pysyviäkin muutoksia.

Olli Polo

Kuorsaus ja sen hoito

Kuorsaus on erittäin yleistä, mutta se ei sinänsä ole sairaus. Lievänä esiintyessään kuorsaus on merkki tilapäisesti lisääntyneestä vastuksesta ylähengitysteissä unen aikana.

Jukka Ylikoski, Leif Bäck

Reaktiivisen artriitin hoito

Reaktiivisen artriitin laukaisee useimmin urogenitaalialueen tai suoliston infektio.

Riitta Tuompo, Marjatta Leirisalo-Repo