Suomessa käytössä olevia fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmiä ja WHO:n uusi toimintakykyluokitus ICF

Lähtökohdat Terveydenhuollossa potilaan toiminta- ja työkyvyn taso ja niitä rajoittavat tekijät on pystyttävä arvioimaan luotettavasti. WHO:n uusi toimintakykyluokitus ICF on kehitetty määrittelemään monipuolisesti terveydentilaan liittyvän toimintakyvyn aihealueita, joita voidaan käyttää viitekehyksenä henkilön toimintakyvyn arvioimisessa. Tämän selvityksen tavoitteena oli kartoittaa Suomessa pääasiassa kuntoutuksen alueella käytettäviä fyysisen toiminta- ja työkyvyn arviointimenetelmiä sekä selvittää, miten ne sijoittuvat ICF-luokituksen osa-alueille. Menetelmät Kysely toteutettiin keväällä 2002 lähettämällä yhteensä 160 kyselylomaketta sairaaloiden fysiatria-, kuntoutus- ja toimintaterapiayksikköihin ja muihin alalla toimiviin laitoksiin. Tulokset Selvityksen mukaan Suomessa oli käytössä huomattava määrä erilaisia fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmiä. Päätelmät Arviointimenetelmien standardoinnin ja siihen liittyvän menetelmäkehittelyn tarve on ilmeinen. ICF-luokitus tarjoaa moniammatillisen viitekehyksen ja käsitteistön, jonka avulla myös arviointimenetelmiä on mahdollista kehittää jäntevästi.

Jaana Paltamaa, Sirkka-Liisa Karppi, Juhani Smolander, Petteri Koho, Mariitta Vaara, Heikki Hurri

Lääkäreiden ja potilaiden arviot hoidon laadusta - samanlaisuutta ja erilaisuutta?

Lähtökohdat Lääkärit ja potilaat ovat arvioineet hoidon laadun toteutumista hyvin harvoin samassa tutkimuksessa samalla mittarilla. Tässä tutkimuksessa lääkärit ja potilaat arvioivat hoidon laadun toteutumista ja sitä edistäviä ja estäviä tekijöitä suomalaisessa erikoissairaanhoidossa. Menetelmät Kyselylomaketutkimus toteutettiin vuosina 2000 ja 2001. Kyselyyn vastasi 1 539 potilasta ja 128 lääkäriä. Tulokset Lääkärit arvioivat yksityisyyteen ja arvostukseen liittyvien asioiden toteutumisen hyväksi, kun taas potilaat kokivat näiden asioiden ja mahdollisuutensa osallistua hoidon suunnitteluun ja tiedon saannin heikoiksi. Potilaat arvioivat henkilöstön ammattitaidon yhdeksi laadun takeeksi. Kiire ja riittämätön henkilökuntamäärä estivät hoidon laadun toteutumista. Päätelmät Potilaiden ja lääkäreiden arvioinnit hoidon laadun toteutumisesta ja sitä edistävistä ja estävistä tekijöistä olivat osittain samansuuntaisia, mutta myös erilaisia. Potilaskeskeinen hoito edellyttää ammattilaisten ja potilaiden arviointien samankaltaisuuden ja erityisesti erilaisuuden huomioon ottamista.

Tarja Kvist, Viljo Rissanen, Katri Vehviläinen-Julkunen

Yksin ja ulkopuolella

- Kipu ja säikähdys kulkevat yksinään ja ulkopuolisina terveyskeskuksen tyhjillä käytävillä. Ilman niitä olisi terveysalan ammattilaisen työ paljon helpompaa, summaa Päivi Takala Gould omat kokemuksensa saamansa hoidon laadusta.

Päivi Takala Gould

Kortisoni-injektioon liittyvän infektion korvaaminen

Potilasvakuutuksesta korvataan hoidon yhteydessä alkaneen infektion aiheuttama henkilövahinko, jollei potilaan ole siedettävä vahinkoa. Vahingon siedettävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon infektion ennakoitavuus, aiheutuneen vahingon vakavuus, käsiteltävänä olevan sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste sekä potilaan muu terveydentila.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Savua ilmassa

Ihmiset ovat aina tupakoineet ja luultavasti tulevat aina niin tekemään. Jokainen kulttuuri on polttanut jotakin rentoutuakseen, parantuakseen tai uskonnolliseen rituaaliin liittyen. Tämä mustakantinen, tyylikäs, kiiltopaperille painettu 400-sivuinen, runsaasti kauniita värikuvia sisältävä kirja, on ehkä laajin tupakoinnin historiasta kirjoitettu tietojärkäle. Se kertoo kaiken niistä orgaanisista materiaaleista mitä ihmiset ovat aikojen saatossa keksineet polttaa joko piipussa tai muilla mitä eriskummallisimmilla tavoilla. Kirjan ovat toimittaneet chigacolainen taidehistorian professori Sander Gilman ja historioitsija Zhou Xun Lontoosta.

Hannu Vierola

Alankomaalainen sotasairaala Suomessa talvisodan jälkeen vuonna 1940

Pohjoismaissa ja eräissä muissa Euroopan maissa heräsi Suomen talvisodan alettua 30.11.1939 laajaa myötätuntoa Neuvostoliiton hyökkäyksen vuoksi. Erityisesti Punaisen Ristin järjestöt ryhtyivät keräämään varoja lääkintäyksiköiden lähettämiseksi Suomeen. Talvisodan aikana tai pian sen jälkeen maassamme toimi kaikkiaan kuusi ulkomaista ambulanssisairaalaa eli liikuteltavaa sotasairaalaa. Yksi niistä oli Alankomaalainen sotasairaala.

Arno Forsius

Täydennyskoulutus kannattaa

Vuoden suurin lääkäreiden koulutustapahtuma, Lääkäripäivät, on jälleen pidetty. Paikalla oli yli 4 000 kurssiosallistujaa, yli 14 500 näyttelyvierasta ja 160 näytteilleasettajaa. Näyttelyalue oli samansuuruinen kuin viime vuonna, eikä muissakaan muuttujissa ollut huomattavia muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna, vuoden 2004 messuryntäystä lukuun ottamatta. Tehdyn kyselyn mukaan kävijätyytyväisyys oli 86 prosenttia. Kävijöistä 90 prosenttia ilmoitti tulevansa varmasti tai todennäköisesti myös seuraavaan Lääkäripäivien näyttelyyn.

Harri Hyppölä

Fysioteekki pistää liikkumisreseptin toimimaan

Karjaalla Folkhälsanin lääkärien määräämät liikkumisreseptit ovat tehokkaassa käytössä. Reseptin kanssa mennään apteekkia vastaavaan fysioteekkiin. Fysioterapeutti Pirjo Laatikainen-Bergstöm uskoo, että usein vain lääkärin sana on kyllin painava, jotta asiakas on valmis muuttamaan liikkumistottumuksiaan. Lääkäri Susanna Melkas taas uskoo, että vain fysioteekki tuo reseptille käyttöä.

Tanja Hannus

Liitto sai taululahjoituksen

LKT Kaarlo Parkkulainen on lahjoittanut Suomen Lääkäriliitolle Reidar Särestöniemen taulun. Parkkulainen voitti maalauksen Lääketiede -78 -näyttelyssä järjestetyssä arvonnassa.

Tanja Hannus

Suomen Lääkäriliitto: Huumepoliittista yhteisfoorumia tarvitaan

Suomen Lääkäriliitto on antanut lausuntonsa Terveyden edistämisen keskukselle (TEK) järjestöjen yhteisestä huumausaineohjelmasta. TEK:n jäsenjärjestönä Lääkäriliitto on valmis sitoutumaan sen huumeiden vastaiseen työhön.

Tanja Hannus