Masentunut tarvitsee hoitoa ja pehmeän laskun takaisin töihin

Kiitän Timo Pohjolaista erinomaisesta ja tärkeästä kirjoituksesta Lääkärilehden numerossa 47/2005 (s. 4891-6). Kommentoin kirjoitusta tässä etupäässä mielenterveyden häiriöiden osalta.

Jyrki Korkeila

Kipusairaus puuttuu edelleen haitta-asteluokittelusta

Vammojen ja sairauksien aiheuttamaa haittaa arvioidaan Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän haitta-astetaulukon perusteella. Tapaturmavakuutuslain nojalla sovellettavaa taulukkoa käytetään yleisesti paitsi vakuutusoikeudellisena asiakirjana, myös päätettäessä erilaisista sosiaalietuuksista. Haitta-astetaulukko on peräisin vuodelta 1976 ja se pohjautuu toisen maailmansodan aikaiseen saksalaiseen haitta-asteluokitukseen. Vuoden 1986 jälkeen taulukkoa ei ole uusittu tai tarkistettu.

Eero Vuorinen

Trastutsumabi-tutkimuksissa lyhytkin seuranta-aika on merkitsevä

Lääkemaailmassa tapahtuu -palstalla referoitiin äskettäin (SLL 46/2005, s. 4760) Lancetin pääkirjoitusta trastutsumabiin (Herceptin) liittyvistä adjuvanttitutkimuksista (Lancet, Nov 12, 2005, Herceptin and early breast cancer: a moment for caution). Haluan oikaista Lääkärilehteen välittyneet Lancetin anonyymissä pääkirjoituksessa olleet epätarkkuudet.

Tom Wiklund

Osteoporoosin diagnostiikka - laitteilla vai ilman?

Osteoporoosin diagnoosin tulisi perustua luun määrän ja laadun arvioon (1,2). Luun laatua ei voida kliinisesti mitata, joten diagnoosi tehdään mittaamalla luun mineraalitiheyttä. Koeoloissa luuntiheys korreloi voimakkaasti luun lujuusominaisuuksiin. Luuntiheys on tärkein mitattavissa oleva murtuman vaaratekijä, mutta yksilön murtumavaaraa arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös muut vaaratekijät, etenkin aikaisempi murtuma, kaatumisalttius ja ikä.

Heikki Kröger

Mullistavatko insuliiniherkisteet tyypin 2 diabeteksen hoidon?

Tyypin 2 diabetes lisääntyy räjähdysmäisesti kaikkialla maailmassa. Virallisesti noin 200 000 suomalaista sairastaa tätä kansantautia, mutta todellinen luku lienee lähes 500 000. Koska tyypin 2 diabetes on tappava valtimotauti, sen epidemianomaisen yleistymisen luonnollinen seuraus on uusi sydän- ja verisuonisairauksien epidemia. Sen ehkäisyyn on panostettava selvästi enemmän - puhuminen ja tutkiminen eivät enää riitä.

Johan Eriksson

Osteoporoosin diagnostiikassa kaikki hyvin? Tuloksia eri DXA-laitteilla tehtyjen mittausten vertailusta

Kaksienergiainen röntgenabsorptiometria (DXA) on ensisijainen menetelmä osteoporoosin toteamiseen ja luuntiheyden seurantaan. Eri laitteilla saatujen tulosten yhteismitattomuus ja erilaiset luokittelukäytännöt aiheuttavat diagnosointiongelmia, jotka olisi saatava hallintaan.

Olli Impivaara, Jorma Viikari, Erkki Alanen, Pirkko Soininen

Luuta väärässä paikassa väärään aikaan - fibrodysplasia ossificans progressiva

Fibrodysplasia ossificans progressiva (FOP), josta aiemmin käytettiin nimitystä myositis ossificans progressiva, on harvinainen, autosomissa vallitsevasti periytyvä sairaus.

Marja Hietala, Maila Penttinen, Marketta Juntunen, Jukka Lähteenmäki, Ilkka Kaitila

Sinus pilonidalis

Sinus pilonidalis on pakaravaon krooninen hankinnainen tulehdustila. Sen taustatekijöitä ovat pakaravaon seudun ihokarvat, karvatuppien tulehdus, epäpuhtaudet ja pakaravakoon kohdistuva paine.

Tero Ridanpää, Mikko Tuuliranta, Matti Kairaluoma, Jukka-Pekka Mecklin

Vanhuksen aliravitsemus ja sen hoito

Ikääntyessä ravitsemuksen merkittävimpiä riskitekijöitä ovat ruokahalun heikkeneminen tai katoaminen (anoreksia), hidas laihtuminen, proteiini- ja energia-aliravitsemus ja siihen liittyvä lihaskato (sarkopenia).

Kaisu Pitkälä, Merja Suominen, Helena Soini, Seija Muurinen, Timo Strandberg

Ajankohtaista antidopingista - urheilijan lääkkeen käytön erivapaus

Kilpaurheilijan sairauden hoidossa on mahdollista käyttää urheilussa kielletyksi luokiteltua lääkeainetta silloin, kun vaihtoehtoista, antidopingsääntöjen mukaan sallittua, lääkeainetta ei tautiin ole saatavilla tai se ei ole tehonnut.

Timo Seppälä, Anna Simula, Olli J. Heinonen